Olen yrittänyt opettaa lapsilleni yhden asian: on viisasta pohtia tarkoin, mikä on iso ja mikä pieni asia. Moni hetkessä lähes kuolemanvakavalta vaikuttava asia on lopulta vain kärpästen surinaa.
Tämä tuli väistämättä mieleeni lukiessani Äidinkielen opettajain liiton jäsenlehden Virkkeen pääkirjoitusta. Siinä Jaana Ristimäki käy läpi jatkuvaa muutosten hurrikaania, joka opettajia on viime vuodet koetellut.
Hän kehottaa keskittymään olennaiseen eli vuosityöaikaseurantaan, kikyihin, vesoihin, kouluttautumiseen, suunnitteluun, opetussuunnitelmatyöhön sekä siinä tapauksessa, että näiltä aikaa jää, myös oppilaiden opettamiseen, kohtaamiseen ja innostamiseen.
Tällaiseen ironiaan ei ole tarvetta Sastamalan kaupunginvaltuuston syyskuun kokousta arvioidessa. Sekä luottamusmiehet että virkamiehet toimivat asiallisesti ja ammattitaitoisesti. Tämä voi monesta tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei ole.
Yli 30 vuoden aikana olen kohdannut monenlaisia sirkuksia ja tivoleita kokouksissa, joissa kunnan ylimmät päättäjät ovat ratkoneet kuntalaisten kannalta äärimmäisen tärkeitä asioita. Euran kunnassa Satakunnassa tilanne oli 1990-luvulla ajoittain niin heikko, että toimittajat joutuivat pureskelemaan huuliaan ja katselemaan varpaitaan, jotta tilanteiden koomisuuden aiheuttamat tunteet eivät olisi paljastuneet.
Itsestään selvää ei ole sekään, että virkamiehet avaavat valtuustoseminaarin ovet kaupunkilaisille päästämällä toimittajat kuulemaan saman, mitä johtavat virkamiehet kertovat valtuutetuille. Monta monituista kertaa asiat on lukuisissa kunnissa haluttu pitää kuntalaisilta pimennosta muun muassa asioiden keskeneräisyyteen tai liikesalaisuuteen viitaten.
Sastamalassa kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg on valinnut kaikesta päätellen melko avoimen linjan. Kaupungin tytäryhtiöiden tilanteesta annettu katsaus antoi tarkkakorvaiselle tietoa paitsi nykyisyydestä myös siitä, millaisina kunkin yhtiön tulevia näkymiä pidetään.
Tämä eteenpäin katsominen ja kannanottojen avoin perusteleminen lämmitti pitkään toimittajana toimineen sydäntä aivan erityisesti. Se jos mikä kertoo päättäjän halusta ja kyvystä valmistella asioita ja tehdä päätöksiä jatkuvasti muuttuvassa todellisuudessa. Näkemyksiä ei jätetä kertomatta valtuutetuille ja kuntalaisille sen takia, että ne saattavat muuttua nopeastikin ympäröivän todellisuuden muuttuessa.
Näen tässä toimintatavassa halun antaa valtuutetuille ja kuntalaisille mahdollisuuden muodostaa omia perusteltuja kantoja hyvissä ajoin ennen, kuin päätöksia varsinaisesti tehdään. Näin toimien virkamiehiä kuuntelevat valtuutetut ovat mitä ilmeisimmin valmiita tekemään päätöksiä nopeastikin silloin, kun nopeiden päätösten aika on.
Kokonaan eri asia on se, että Sastamalan kaupungin esityslistojen tietomäärä ei kaikin ajoin ole saanut ollenkaan kiitosta. Tänä aikana, kun esityslistat ja pöytäkirjat tehdään sähköisesti ja kaikkien toimielinten kokousaikataulut ovat helposti kunkin nähtävillä, on tarvittavan taustatiedon uupuminen vakava puute.
Toki on tilanteita, joissa valmistelu on perin kiireistä ja päätöksiä kaivataan mieluummin tänään kuin huomenna, mutta kellekään ei pitäisi olla epäselvää, että kunnan ylin päättävä elin on valtuusto. Sen on saatava tarvitsemansa tieto kirjallisesti ja etukäteen, mikäli se suinkin on mahdollista.