Sastamala on aito kaupunki ja Vammala kaupungin keskusta. Jos sitä ei muutoin usko, on hyvä katsella keskustaajaman eläimistöä. Naakat, kyyhkyt ja lokit ovat kaikki melkoisen hyviä todistajia. Avaintodistajana pidän silti mäyrää, joka näyttää kotiutuneen keskustan puistometsiin. Tänä aamuna olimme töihin tullessamme ajaa mäyrän päälle runsaan sadan metrin päässä kaupungintalosta.
Vaikka mäyrää pidetään vanhastaan yhtäältä aukioiden ja peltojen täplittämien lehtimetsien ja sekametsien sekä toisaalta metsiköiden täplittämien peltojen asukkaana, on se sopeutunut kaupunkielämään siinä missä monet muutkin selviytyjät. Niinpä kaupunkien metsäiset puistot kelpaavat sille oikein hyvin, mikäli muut elämisen edellytykset ovat kohdallaan.
Kaikkiruokainen kuudesta 17 kiloon painava pitkäkuonoinen ja vantterajalkainen eläin kaivaa monesti pesäluolastonsa hiekkaan – ja moreeniahan Vammalassa on riittämiin. Pesäkolon vuoraukseen on tarjolla saniaisia, sammalta ja heinää.
Entäpä, mitä karhun tapaan talviunta nukkuva ja ajoittain siilin tapaan liikkuva mäyrä syö? Mäyrä on kaikkiruokainen lierojen ahmija keväisin ja kesäisin. Yhden yön saalis voi olla satoja maan pintaan pimeän turvin etsiytyneitä lieroja. Mäyrä syö mitä moninaisimpia löytämiään eläimiä hyönteisistä sammakoihin, linnunmuniin, kotiloihin ja pieniin nisäkkäisiin. Syksyllä mäyrät syövät myös marjoja, hedelmiä ja viljaa.
Entäpä mihin mäyrä oli kesäaamuna matkalla? Samaan suuntaan kuin monet muutkin eli kohti kaupungin ydinkeskustaa.
