Uudenmaan tartuntamäärät kaksinkertaistuivat viikossa. Maan päälehdessä nuoret Uudellamaalla asuvat aikuiset kertovat kyllästyneensä koronaan ja bilettävänsä entiseen tahtiin. Heidän mukaansa tauti saa tulla, jos on tullakseen.
Samaan aikaan pääkaupunkiseudun uudet koronarajoitukset eivät täytä edes valtiovallan suosituksia. Näin siitä huolimatta, että analyytikko Ilkka Rauvola laskee pääkaupunkiseudun päivittäisen tartuntamäärän 20-kertaistuvan kuukaudessa, jos suuntaa ei saada muutettua.
Mitä siis tapahtuu, kun pääkaupunkiseudun väki lähtee viettämään joulua maalle? Tuoko joulu Belgian, Itävallan ja Tsekin kaltaisen tilanteen ulkonaliikkumiskieltoineen koko Suomeen tammikuulla?
Jo nyt Uusimaa puskee tartuntoja ulos maakunnasta. Seitsemän päivän ilmaantuvuus nousee jopa Vantaata ja Helsinkiä nopeammin Lahdessa ja Kouvolassa. Tampereen tilanne on sekin heikkenemässä. Toki tartuntamäärät ovat vielä pieniä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen uskaltaa jo kysyä ääneen, mihin oikein olemme menossa, jos Uuttamaata tai pääkaupunkiseutua ei uudelleen suljeta. Kysymys on sama, jota olen mielessäni viime päivät pyöritellyt.
Pahimmillaan oikea vastaus voi olla inhimillinen ja taloudellinen katastrofi.
Toinen lähes yhtä hyvä kysymys on viime kevään ja jälleen viime viikkojen tartuntalukujen perusteella se, miten pitkään koulut voidaan pitää auki. Minun arvioni on, että lähiopetus on tätä menoa lopetettava viimeistään syyslukukauden päättyessä varsin monin paikoin Suomessa.
