Näinä päivinä näkee tiedotusvälineissä kummallisia päätelmiä. Yksi niistä on se, suomalainen tehohoito on olennaisesti parempaa ja siis laadukkaampaa kuin keskimäärin länsimaissa.
Toki tuokin väite saattaa olla totta, mutta sitä ei todista se, että Suomessa tehohoidettavista koronapotilaista on kuollut harvempi kuin useimmissa muissa maissa. Jotta kuolleiden osuudesta voitaisiin päätellä hoidon laatua, olisi eri maissa tehohoidettavien potilaiden oltava esimerkiksi saman ikäisiä.
Korona on erityisen paha tauti iäkkäimmille. Suomessa iäkkäimpiä ei tehohoitoon juurikaan ole huolittu. Päinvastoin heidän hoitoaan on pyritty monin tavoin rajoittamaan. Näitä hoitorajoituksia tehtailtiin kovalla kiireellä epidemian alettua levitä Suomessa.
Kaivoin koneeltani esiin juttuni huhtikuun lopulta. Tuolloin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kertoi, minkä ikäisiä koronapotilaita sairaanhoitopiirissä oli hoidettu vuodeosastolla ja tehohoidossa. Nuo luvut kertovat myös koko maan todellisuudesta. Husin alueella oli tuolloin kaksi kolmasosaa Suomessa tavatuista todennetuista tartunnoista.
Noiden lukujen perusteella on kiistatonta, että tehohoitoa on tarjottu lähinnä alle 80-vuotiaille. “Yli 80-vuotiailla todennettuja tartuntoja on ollut tuntuvasti enemmän kuin 70–79-vuotiailla. Silti 80 vuotta täyttäneitä on tehohoidettu vain neljäsosa siitä mitä 70–79-vuotiaita.”
Suomessa linjaus oli ja ilmeisesti on raa’asti sanottuna sellainen, että alle 80-vuotiaat pyritään pitämään hengissä, mutta yli 80-vuotiaista useimmat saavat tulla toimeen lähes omillaan hoivakodeissa tai kotonaan. Toki tässäkin ikäryhmässä toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Tehohoidon laadukkuudesta viime päivinä kirjoitetuissa jutuissa on toki haastateltu asiantilan todella tuntevia lääkäreitä. He ovat todenneet iän merkityksen hoitotuloksiin ja sen, että eri maissa hoidetaan eri ikäisiä ihmisiä. Toimittajien jutuissaan tekemissä ja otsikoihin nostetuissa päätelmissä asia näytetään kuitenkin ohitetun.
