Koronaepidemia alkoi Suomessa maaliskuussa Uudeltamaalta. Myös Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla oli ulkomailta saatuja tartuntoja monia muita maakuntia enemmän. Suomalaiset palailivat hiihtolomiltaan Keski- ja Etelä-Euroopasta.
Nyt, kun epidemia pyrkii uudelleen kiusaksemme, ei Pirkanmaata tai Pohjois-Pohjanmaata mainita ainakaan vielä erikseen. Uudellamalla tilanne on toinen. Viime viikolla tartuntoja todennettiin Uudellamaalla lähes kaksi kertaa niin paljon kuin viikkoa aiemmin. Tartuntojen määrä siis lähes kaksinkertaistui yhdessä viikossa.
Syitä voi oikeastaan olla kaksi. Joko monet uusmaalaiset ovat matkustelleet holtittomasti tai sitten Uudellamaalla olosuhteet ovat sellaiset, että tartunnat leviävät muuta maata helpommin. Koska tiedämme valtaosan tartunnoista tulleen ulkomailta, lienee ensimmäinen vaihtoehto oikeampi.
Voimme seuraavaksi kysyä, miksi riskimaihin on matkustettu ennen muuta Uudeltamaalta. Miten Uusimaa eroaa muistaa maakunnista? Yksi merkittävä ero on maahanmuuttajien ja vierastyöläisten määrä, joka Uudellamaalla on aivan toinen kuin muissa maakunnissa.
Niistä haastatteluista ja kuvauksista, mitä riskimaista tulleista matkustajista on lentoasemilta viime päivinä julkaistu, on ollut pääteltävissä, että syntyperäisiä suomalaisia joukossa on lopulta ollut varsin kohtuullinen osuus.
Onko siis niin, että Suomessa asuvista maahanmuuttajista liian monet ovat lähteneet tapaamaan lähisukulaisiaan entiseen kotimaahansa Suomen hyvän tautitilanteen rohkaisemina – ja sairastuneet?
Koska iltapäivälehden toimittaja löysi kokonaisen matkustajakoneen matkustajien joukosta vain kaksi syntyperäistä suomalaista, saattaa arvio olla ainakin osittain totta.
Toivoa sopii, että asiasta voidaan kertoa kansalaisille rehellisesti ja avoimesti sekä tarvittaessa kiistää nähtyyn, kuultuun ja tiedettyyn perustuvat päätelmät. Se lisää luottamusta ja ymmärrystä vaikeassa tilanteessa.
