Hallinto-oikeus punnitsee Pirkkalan kunnanvaltuuston lokakuisen kaavoituspäätöksen lainmukaisuuden. Pirkkalan ympäristöyhdistys on valittanut valtuuston päätöksestä laajentaa Linnakallion alueen asemakaavaa 40 hehtaaria ja vaatii valtuuston päätöksen kumoamista.
Samalla ympäristöyhdistys vaatii kuntaa palauttamaan alueen vedet luonnontilaan ja purkamaan näin jo tekemänsä muutokset. Niinpä ympäristöyhdistys pyytää oikeutta kieltämään kuivatus- ja hulevesien johtamisen Jasperinojaan. Valituksen mukaan hulevesien johtaminen vaarantaa luonnontilaisen kosteustasapainon lähdevesipohjaisessa laaksossa ja on itse asiassa jo muuttanut sitä.
Valituksen mukaan valtuuston tekemä päätös on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, koska sisältö ja selvitysvaatimukset eivät täyty. Kyse on siitä, että valittajan mukaan asemakaavapäätöksessä ei vaalita riittävästi luonnonympäristöä vaan päätöksellä heikennetään alueen erityisiä arvoja.
Valituksen mukaan kaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavan ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan vaatimuksia luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja muiden luonnonarvojen säilyttämisestä sillä tavoin kuin maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää.
Valituksessa väitetään, että Jasperinojan laakson kosteustasapainoa ylläpitävät norot vaarantuvat vesilain vastaisesti asemakaavapäätöksellä. Valituksessa katsotaan, että kaava ei perustu riittäviin selvityksiin koko sillä alueella, jolle kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Valitus toteaa, että selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteutumisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.
Ympäristöyhdistys hämmästelee myös lokakuun valtuustossa tehtyjen päätösten ristiriitaisuutta. Yhdistys katsoo kaavoituspäätöksen merkitsevän luonnon tuhoamista. Juuri edellisessä asiakohdassa kokous hyväksyi kunnan luonnon monimuotoisuusohjelman.
Ympäristöyhdistyksen mukaan kaava on luonnonsuojelulain tavoitteiden vastainen, koska kaava sen mukaan tuhoaa Jasperinojan laakson kauneimman osan, hämyisen laakson, jossa on viileä pienilmasto. Yhdistyksen mukaan kaava tuhoaa myös suositun lähiluontokohteen Kurikkakallion maisemarinteen.
Yksityiskohtaisissa perusteluissaan valittaja perustelee kantaansa muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä, luonnonsuojelulain, vesilain sekä maankäyttö- ja rakennuslain määräyksillä, ely-keskuksen lausunnolla, maakuntakaavan antamalla ohjeistuksella ja teetettyjen selvitysten ilmeisellä asiantuntemattomuudella sekä kunnan kaavan valmistelun eri vaiheissa antamien lausuntojen ristiriitaisuudella.
Ympäristöyhdistys katsoo, että kunta on kaavalla muuttamassa norojen puhtaat lähdevedet asfalttikentiltä huuhtoutuviksi hulevesiksi. Nämä vedet olisi valittajan mukaan puhdistettava ja johdettava aivan muualle kuin lähdevesien joukkoon noroihin. Ympäristöyhdistys kertoo lisäksi vesitasapainon muutoksen tuhoavan lähteet ja norot.
Ympäristöyhdistys tuo valituksessaan esiin myös viereisen kaava-alueen suon kuivatusvesien kohtalon.
“Kuivatusvesi johdettiin pohjoiseen kuntakeskuksen suuntaan. Tällöin se pilasi Seiväslammen veden ja uhkasi myös Vähäjärveä. Suolta valunut kuivatusvesi sisälsi paljon kiintoainetta ja myös nikkeliä, minkä takia ruoppausjäte on myrkyllistä.”
“Pelastaakseen Vähäjärven veden laadun kunta muutti hätäratkaisuna veden luonnollisen kulkusuunnan Jasperinojan laaksoon. Veden virtaus pohjoiseen lakkasi ja Jasperinojan laakson vesi muuttui pitkäksi aikaa oranssin keltaiseksi. Kyseinen veden laskusuunnan muutos tehtiin virkamiesratkaisuna. Sille ei ole haettu vesilain vaatimaa lupaa.”
Ympäristöyhdistyksen mukaan Jasperinojan laaksoon tuleekin nyt kunnan toimenpiteiden seurauksena vettä moninkertainen määrä luonnonmukaiseen tilaan verrattuna. Valittaja toteaa myös ely-keskuksen tehneen samat havainnot kuin valittaja. Valittaja toteaa, että kunta ei ole antanut vastinetta elyn lausunnosta eikä ottanut sitä huomioon kaavaa laadittaessa.
Kunnanhallitus antaa vastineensa hallinto-oikeudelle maanantain kokouksessaan. Hallituksen saamassa esityksessä todetaan muun muassa, että kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellytysten mukaisesti ja että maakuntakaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Kurikkakalliolla on maakuntakaavassa merkintä, jolla osoitetaan kiviaineshuollon kannalta merkittävät tutkitut kallioperän kiviainesvarat.
Kunnanhallituksen saaman esityksen mukaan alueen osoittaminen muuhun käyttöön kuin työpaikka-alueeksi olisi maankäyttö- ja rakennuslain perusteella jopa lainvastaista. Kunta katsoo selvitysten olleen ammattimaisia. Kaavan laadinnan lähtökohtana on ollut se, että valuma-alueen vesitasapainoa ei muuteta.
Kunnan näkemys onkin esityksen mukaan, että kahdeksan vuoden valmistelun jälkeen lopulta valtuustossa äänestäen hyväksytty kaava ei ole ristiriidassa luonnon monimuotoisuusohjelman eikä muutoinkaan luonnonsuojelulain tavoitteiden kanssa. Jasperinojan laakson kosteustasapainokaan ei siis vaarannu. Kunnanhallitus saakin esityksen, jonka perusteella se kiistää lausunnossaan kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset.
Linnakallion yritysalueen on määrä olla Pirkkalan kunnan pitkän tähtäimen sijoitus elinkeinotoiminnan edistämiseen. Kunta odottaa saavansa kaavoitukseen, kunnallistekniikkaan ja kortteleiden esirakentamiseen käytettävät lähemmäs kymmenen miljoonaa euroa takaisin noin kymmenen vuoden kuluttua alueen valmistumisesta.