Ensi talvena venäläistä energiaa ei länsimaissa mitä ilmeisimmin enää käytetä. Muualta kuin Venäjältä saatavilla olevat energialähteet ovat huomattavan kalliita. Energian hinnat ovat jo nyt nousseet Suomessa lähemmäs 50 prosenttia.
Tilanne seuraavalla lämmityskaudella onkin Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomessa hyvin vaikea. Siitä asiallisesti selviäminen on tärkeätä. Ainakaan poikkeuksellisen kylmää talvea ei todellakaan kaivata.
Erikoisasiantuntija Janne Peljon mukaan juuri ensi talvi on suurin haaste, vaikka energian säästämiseen ja tuottamiseen on kiinnitettävä merkittävästi huomiota myös seuraavina talvina. Yhdessä vuodessa ei kaikkia tarpeellisia muutoksia kyetä toteuttamaan.
Jossain määrin vastaavan kaltaisen tilanteen ovat kokeneet ne, jotka muistavat ensimmäisen öljykriisin vuonna 1973. Tuolloin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta viisinkertaistui kolmessa kuukaudessa. Monissa länsimaissa jouduttiin säännöstelemään polttoaineita. Polttonesteitä sai esimerkiksi Alankomaissa vain kuponkeja vastaan.
Suomessakin energiaa säästettiin 48 vuotta sitten öljykriisin takia lukemattomin eri tavoin. Säästösäännösten rikkomisesta oli uhkana jopa vankeusrangaistus.
Tuolloin vielä huomattavasti nykyistä vetoisempien asuntojen lämpötila sai olla enimmillään 20 astetta, kauppojen ja työtilojen 18 astetta sekä teollisuustilojen 16 astetta. Esimerkiksi autotallien lämmittäminen kiellettiin. Maanteille säädettiin yleinen 80 kilometrin nopeusrajoitus. Tavanomainen lämpötila asunnoissa oli 16–18 astetta, mutta villasukat lämmittivät.
Erikoisasiantuntija Janne Peljo kiittelee hallituksen alkuviikosta tekemiä ratkaisuja, jotka olivat hänen mukaansa oikeansuuntaisia yhtä lukuun ottamatta. Polttonesteiden jakeluvelvoitteen vähentämispäätös oli Peljon mukaan virhe. Sillä lisätään fossiilisten polttonesteiden tarvetta.
Pula polttonesteistä ja polttonesteiden hinnan voimakas kallistuminen uhkaavat ajaa länsimaiden ja samalla Suomen talouden pahaan ahdinkoon ja jopa stagflaatioon. Sitä vastaan on vaikeata taistella muutoin kuin toimimalla niin, että energian hinta nousee mahdollisimman vähän tai jopa kääntyy laskuun.
Stagflaatiotilanteessa taloudellinen toimeliaisuus heikkenee ja työttömyys lisääntyy mutta silti inflaatio voimistuu. Tällainen tilanne nähtiin juuri ensimmäisen öljykriisin vaikutuksesta 1970-luvun puolivälissä. Viime vuosina tavanomaisena pidetty taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen ei ole itsestäänselvyys.
Erikoisasiantuntija Peljo totea, että valtion on nyt kyettävä hyödyntämään tehokkaasti kotimaisia energianlähteitä kuten haketta, turvetta ja tuulta. Energiahankkeiden luvitusprosesseista on saatava sujuvia ja nopeita valitusprosesseista huolimatta.
Varsinkin merkittävimpiä energiahankkeita varten on saatava ohituskaistoja eli keino käsitellä niistä tehdyt valitukset niin nopeasti kuin se suinkin on mahdollista. Se on ainut keino saada energiatuotannon rakentaminen ja energiantuotanto käyntiin hetimiten.
Suomessa on Peljon mukaan päästävä todella äkkiä tilanteeseen, jossa suurimmat energiahankkeet eivät enää hakeudu Suomen ulkopuolelle ainakaan tilanteissa, joissa Suomi voisi olla toisin toimimalla optimaalinen sijainti.
Samaan aikaan on hyvä muistaa se, että varsinkin sähkön kulutuksen on ennustettu kasvavan todella nopeasti ainakin ensi vuosikymmenen puoliväliin asti. Yritystoiminnan energiantarve ei suinkaan ole vähenemässä moninaisista säästöhankkeista huolimatta.
