Kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi on kiukkuinen. Pirkanmaan alueellinen työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilu päättyy vuoden vaihtuessa, vaikka tulokset ovat olleet erinomaisia.
Vaikeimmin työllistyvät eli Kelan tukia saavat on vuoden ajan kohdattu kasvokkain. Pirkanmaalla näitä ihmisiä on työttömistä työnhakijoista 60 prosenttia eli 25000.
Kullakin Kelan tukia saavalla asiakkaalla on runsaan vuoden ajan ollut nimetty palveluohjaaja, jonka kanssa asiat on voinut setviä. Työtön on tiennyt, keneen olla yhteydessä, kun on apua tarvinnut. On ollut puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Jatkossa on edessä paluu aikaan, jolloin TE-toimistossa työskentelevien työvoimaviranomaisten kanssa asioidaan ensi sijassa verkossa oma asiointi -palvelussa tai toissijaisesti valtakunnallisessa puhelinpalvelussa. Toki voi yrittää hyödyntää myös chattiä tai yhteydenottopalvelua.
Henkilökohtainen asiointi on mahdollista vasta puhelimitse tehtävän palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Yhteydenottopyyntö on tätä ennen jätettävä oma asiointi -palvelussa verkossa.
Tiina Leppäniemi sanoo, että paluussa vanhaan on kyse kylmästä suihkusta asiakkaille. Kaiken lisäksi se olisi voitu välttää ilman, että rahaa olisi kulunut yhtään enempää.
Erilainen käsitys asiakkaista
Työ- ja elinkeinoministeriössä on Tiina Leppäniemen mielestä kovin erilainen käsitys asiakkaista, kuin mitä on asiakkaita palvelevilla palveluohjaajilla tai Leppäniemellä itsellään. Ministeriössä ajatellaan, että palvelut ovat hoidettavissa sähköisesti.
Ministeriössä luotetaan sähköisten palveluiden toimivuuteen. Siellä ei riittävästi tunnisteta tarvetta henkilökohtaiseen asiakasohjaukseen. Ministeriössä luotetaan siihen, että asiakas löytää ja osaa valita omaan tilanteeseensa sopivan palvelun, vaikka ihmisten kyky ymmärtää lukemansa vaihtelee.
Ministeriössä ei näytetä myöskään ymmärrettävän sitä, että vuorovaikutus on tärkeä osa harkintaa ja päätöksentekoa.
– Jonkun on esitettävä vaihtoehdot. Verkossa niitä ei osata kirjoittaa auki.
Lisäksi asiakkaat ovat ihmisiä. On tärkeää kysyä, mitä sinulle oikeasti kuuluu. Tärkeää on myös luoda ihmisille toivoa. Sähköinen järjestelmä ei sitä tee.
– Me kunnissa tunnemme asiakkaat, mutta ministeriö ei tunnista lainkaan kuntien roolia.
Tiina Leppäniemi muistuttaa, että esimerkiksi meillä kaupunki on hoitanut työllisyyttä vuosia. TE-toimiston ovet sulkeutuivat organisaatiouudistuksen myötä vuonna 2013 ja palvelut keskitettiin Tampereelle. Siitä asti monilla kunnilla, kuten Sastamalan kaupungilla, on ollut vahva vastuu työllisyyden hoidosta.
– Vuodesta 2013 alkaen on eletty tilanteessa, jossa TE-toimistoilla ei ole tarjolla juuri lainkaan henkilökohtaista palvelua. Se on johtanut työttömyysjaksojen pitenemiseen, kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö selvittää tilannetta ja sen taustoja.
Sastamalan tulokset erinomaisia
Kokeilun alkaessa viime vuoden elokuussa kaupungissa asuvista Kelan etuutta saavista työttömistä osallistui aktiivipalveluihin 41,6 prosenttia. Vuotta myöhemmin aktivointiaste oli 70,2 prosenttia.
Sastamalan tulosta parempiin lukuihin Suomessa ylsi vain kaksi paikkakuntaa, joista toinen on ennätyslukuihin yltänyt Punkalaidun. Punkalaitumella aktiivisesti toimivien osuus kohosi vuodessa 41,7 prosentista 80,7 prosenttiin.
– Ihmiset on saatu liikkeelle kotoaan. Tämän on lähtötilanne, joka mahdollistaisi etenemisen. Se tarkoittaa koulutusta ja kuntoutusta, Tiina Leppäniemi sanoo.
Työllistämistä edistäviä palveluita ovat muun muassa omaehtoinen opiskelu, työvoimakoulutus, täydennyskoulutus, rekrytointikoulutukset, uravalmennus, työnhakuvalmennus, elämänhallinnan valmennus, työpaikoilla tapahtuvat työkokeilut, oppilaitoksissa tapahtuvat koulutuskokeilut, kuntouttava työtoiminta, joka voi olla esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttöön valmentamista tai osaamisen selvittämistä.
Kun elokuussa vuosi sitten koulutukseen ohjattiin 20 työtöntä kaupunkilaista, oli vuotta myöhemmin koulutukseen kuukautta kohden ohjattujen luku noussut 70:ään. Kyse on tällöin vähintäin kuukausia kestävästä tutkinnon tai sen osan suorittamiseen johtavasta koulutuksesta, joka johtaa työmarkkinoille.
Kokeilun tulokset näkyvät myös vastikkeellista työttömyysturvaetuutta saavien kaupunkilaisten määrässä. Viime vuoden elokuussa työllisyyttä edistäviin palveluihin osallistui 293 ja vuotta myöhemmin 365. Joukko kasvoi yhdessä vuodessa yli 20 prosenttia.
– Osaamisen kehittämisen palveluja tarvitsee lähes jokainen kokeilun asiakkaista. Työnantajia kiinnostavat vain osaavat työntekijät, Tiina Leppäniemi toteaa vuosien kokemuksella.
Ministeri arvostellut aktivointia
Tiina Leppäniemi ei ymmärrä, miksi työministeri Jari Lindström (sin.) on arvostellut sitä, että nyt päättymässä olevat kokeilut ovat saaneet työttömät liikkeelle.
– Aktiivimalli otettiin käyttöön vuoden alussa. Onko sen todellinen tavoite aktivointi vai työttömyysturvamenojen alentaminen? hän ihmettelee ministerin kannanottojen perusteella.
– Eikö kuntouttavan työtoiminnan tarjoaminen olekaan lain tarkoitus? Eikö sen merkitystä ymmärretä ministeriössä?
Tiina Leppäniemi näkee aktiivisen työvoimapolitiikan aivan toisin kuin ministeri näyttää sen näkevän.
Työllisyyspalvelupäällikkö pitää tärkeimpänä monin tavoin onnistuneen kokeilun saavutuksena juuri palveluohjauksen onnistumista. Kokeilun avulla ihmisiä on onnistuttu aktivoimaan niin, että heidän oma toimintansa tukee työllistymistä.
Näytöt ovat kiistattomia
Pirkanmaan kokeilun alkaessa TE-toimistosta siirtyi Tiina Leppäniemen mukaan sen noin 300 työntekijästä neljäsosa eli alle 80 mukaan kokeiluun. Muilta osin kokeilun työntekijät ovat maakunnan kuntien työntekijöitä.
TE-toimiston noin 80 työntekijän lisäksi kokeiluun siirtyi 60 prosenttia asiakkaista eli ne, jotka on luokiteltu vaikeimmin työllistyviksi. Nämä 25000 työtöntä olivat jo tuolloin pudonneet ansiosidonnaiselta päivärahalta Kelan etuuksien varaan.
Pirkanmaan kunnissa, kuten Sastamalassa ja Punkalaitumella, kokeiluun kuuluvien työnhakijoiden määrä on pysynyt kokeilun ajan tyypillisesti varsin vakaana. Ongelmana ei työllisyyspalvelupäällikön mukaan kuitenkaan ole ollut se, että Pirkanmaan kokeilu ei olisi onnistunut saamaan asiakkaitaan koulutukseen ja töihin.
TE-toimiston vastuulle jääneet noin 40 prosenttia asiakkaista eli ansiosidonnaista päivärahaa saavat eivät Tiina Leppäniemen mukaan ole työllistyneet toivotusti.
Ilmeisesti TE-toimisto ei ole kyennyt palvelemaan asiakkaitaan riittävästi, koska sähköisten palvelujen varassa olleita on pudonnut Kelan etuuksille ja siten Pirkanmaan kokeilun asiakkaiksi niin paljon, että kokeilun asiakkaiden määrä ei ole laskenut.
Kokeilu paljasti petkuttajat
Tiina Leppäniemi sanoo kokeilun tuottaneen myös sellaisia tuloksia, joita siltä ei välttämättä odotettu. Koska kokeilu perustuu henkilökohtaisiin tapaamisiin, se on paljastanut niitä, jotka eivät oikeasti hae työtä. Sähköisen asioinnin kun voi hoitaa vaikkapa Intiassa tai golfin peluun välissä Espanjassa.
– Moni ottaa vain rahan, vaikka ei oikeasti ole työmarkkinoiden käytettävissä. Onpa joku purjehtien aikaansa etelässä viettävä perhe kertonut jopa lehden palstoilla elävänsä työttömyyspäivärahoilla, Tiina Leppäniemi toteaa.
Kun kokeilun aikana on lähetetty työttömälle kutsu osallistua työllistymissuunnitelman tekoon, on kutsu ollut velvoittava. Käyntiä ei ole voinut kuitata sähköpostin lähettämällä tai puhelinsoitolla.
Tiina Leppäniemi sanoo suoraan, että tietokoneasioinnin antamia mahdollisuuksia hyödyntävät niin pimeitä töitä tekevät kuin lomaillen ulkomailla talvikautensa viettävät hyväosaisetkin. Kummillakaan ei usein ole tarkoitusta tulla tekemään työmarkkinoilla tarjolla olevia töitä, joista maksettaisiin verot ja sosiaalikustannukset.
– Palaaminen sähköiseen palveluun on helpotus niille, jotka eivät ole olleetkaan menossa mihinkään, Tiina Leppäniemi puuskahtaa.
Apua kaupungilta jatkossakin
Huolimatta kokeilun lopettamisesta jatkossakin apua voi hakea kunnallisista työllisyyspalveluista joko marssimalla osoitteeseen Asemakatu 15 tai soittamalla asiakasnumeroon 040-6314026.
Tietoa on saatavilla kaupungin verkkosivuilla palvelut-valikon kautta. Siellä on alavalikko työllisyyspalvelut.