Aivan kuten Ylöjärvellä myös Espoossa kaksi valtuutettua on loikannut valtuustoryhmästä toiseen. Espoossakin loikat ovat nostattaneet muissa valtuustoryhmissä esiin ajatuksen erottaa loikanneet niistä luottamustehtävistä, joihin valtuusto on heidät valinnut. Espoossa ollaan päätymässä loikanneiden erottamiseen.
Espoon kaupunginhallitus on koolla ensi viikolla ja kaupunginjohtajan esitys asiassa tulee julkiseksi huomenna torstaina. Ennakkotiedon mukaan Espoossa kuitenkin erotetaan molemmat lautakunnat, joissa loikanneet valtuutetut ovat jäseninä.
Sen jälkeen lautakunnat valitaan uudestaan niin, että ne noudattavat vuoden 2017 kunnallisvaalien tulosta. Loikanneet menettävät näin paikkansa lautakunnissa.
Espoossa lähtökohta päätökselle on kaupunginsihteeri Jouni Majurin mukaan se, että lautakuntien kokoonpano ei enää noudata vaalien tulosta ja ryhmien vaalituloksen mukaista suhteellisuutta. Sen katsotaan riittävän yhdessä loikanneiden aiemmalle puolueelleen antamien sitoumusten rikkomisen kanssa muodostamaan erottamisen perusteluksi vaadittavan epäluottamustilan.
Espoo on tekemässä päätöstään pyydettyään asiasta lausunnon sekä Kuntaliitolta että oikeustieteen tohtorilta, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorilta Olli Mäenpäältä.
Pelkästään Mäenpään lausunto on 12-sivuinen. Sen perussanoma voidaan kuitenkin tiivistää siihen, että valtuuston luottamustehtäviinsä valitsemat voidaan tietyin edellytyksen erottaa kesken vaalikauden, mikäli samalla erotetaan koko luottamuselin.
Asian ratkaisu ei kuitenkaan ole ilmiselvä, koska oikeuskäytäntöä ei asiasta Kuntaliiton johtavan lakimiehen Riitta Myllymäen mukaan oikeastaan ole.
Eikä selkeää vastausta löydy yksinomaan nykyiseen Kuntalakiinkaan tutustumalla. Professori Olli Mäenpää vetoaakin lausunnossaan paitsi nykyiseen Kuntalakiin ja sen perusteluihin myös nykyisen Kuntalain edeltäjään ja sen perusteluihin siltä osin, kuin niitä ei uudessa laissa haluttu muuttaa.
Keskeisiä asioita ratkaisua asiaan haettaessa on useita. Ensinnäkin tärkeätä on se, että kunnallisten luottamuselinten asema on parlamentaarinen. Valtuuston valitsemilla luottamuselimillä on oltava valtuuston luottamus. Tästä luottamuksesta päättää valtuusto enemmistöpäätöksellä.
Valtuustolla on näin ollen oikeus poiketa luottamushenkilön aseman erityisestä pysyvyydestä ja erottaa hänet kesken kauden, mikäli on olemassa erityinen, laissa säädetty peruste, kuten luottamuspula. Ennen erottamista asianosaista on kuitenkin kuultava.
Luottamuksen menettämisen perusteet ovat ensi sijassa tulosta poliittisesta ja muusta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Poliittinen harkinta edellyttää valtuuston luottamuksen poliittisten perusteiden arviointia. Tätä harkintaa rajoittavat laki ja hallinnon oikeusperiaatteet.
Erottamispäätökselle on näin ollen oltava valtuuston luottamuksen menettämisen kannalta aiheellisia ja merkittäviä perusteita. Nämä periaatteet eivät kuitenkaan estä myös poliittisen harkinnan käyttämistä silloin, kun valtuusto arvioi epäluottamuksen aiheellisuutta.
Luottamustoimista ei voi erottaa yksinomaan sen takia, että valtuutettu on vaihtanut valtuustoryhmää ja käyttänyt yhdistymisvapauttaan. Tuolloin rikottaisiin perustuslakia ja rajoitettaisiin perusoikeuden käyttämistä.
Kun ryhmän vaihdokseen liittyy asioita, joilla voi olla aiheellisesti ja hyväksyttävällä tavalla vaikutusta valtuuston harkintaan luottamusta arvioitaessa, on asia kuitenkin toinen. Tällöin on kyse poliittisten sitoumusten ja velvoitteiden rikkomisesta. Ne valtuusto voi ottaa huomioon erottamisesta päättäessään.
Professori Olli Mäenpää listaa tällaisina luottamuksen menettämistä harkittaessa huomioon otettavissa olevina sopimuksina esimerkiksi ehdokassopimuksen ja puolueiden välisen sopimuksen paikkajaon säännöistä.
Ylöjärvellä valtaosa ryhmäjohtajista on sitä mieltä, että sopimus paikkajaon perusteista on tehty. Mauri Heiska on kuitenkin toista mieltä, koska sopimusta ei ole allekirjoitettu eikä sitä kaikilta muilta osin ole noudatettu. Suomen lain mukaan myös suusanallisesti tehty sopimus on pätevä, joten allekirjoittamattomuus ei asiaa yksin ratkaisse.
Kaupunginvaltuustojen vaalikausi on päättymässä runsaan vuoden kuluttua. Mikäli Ylöjärven kiista etenee oikeuskäsittelyyn, kuten ennakoidaan tapahtuvan Espoossa, on tilanne todennäköisesti se, että uusi valtuusto ehtii aloittaa työnsä ennen kiistan lainvoimaista ratkaisua.
Olli Mäenpään lausunto ja Kuntaliiton lausunto ovat kokonaisuudessaan luettavissa Espoon kaupungin verkkosivuilla.