Maan hallitus on päättänyt perustella valmiuslakeja myös talouskriisillä. Tämä tuo muassaan mahdollisuuden monenlaiseen sääntelyyn.
Se, että hallitus aktivoi valmiuslain määrittelemistä kolmannen poikkeuskohdan, saikin tiistaina kärkevää arvostelua suomalaisilta julkisoikeuden asiantuntijoilta. Toimenpidettä pidetään ennenaikaisena ja siten perustelemattomana.
Kolmoskohdan aktivointi tarkoittaa, että väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuu erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat.
Valtioneuvoston perustelumuistiossa hallitus katsoo, että kyse on yritysten toiminnan voimakkaasta ja yhtäaikaisesta supistumisesta, pörssikurssien romahduksesta sekä yritysten ja kotitalouksien yleisestä epävarmuudesta. Talouselämän ja väestön toimeentulon perusteet ovat hallituksen mukaan vaarantumassa.
Hallituksen näkemys on mahdollistamassa esimerkiksi maksuliikenteen, sähkön ja kaukolämmön käytön rajoitukset. Hallitus voisi alkaa säännöstellä myös liikenteen polttoaineita, maataloustuotteita, teollisuustuotantoa ja lämmitysöljyä.
Hallitus voisi siis määrätä ostolupakäytännön elämiselle tärkeille perushyödykkeille.