Arven Hanna aloitti lentopallon pelaamisen 1980-luvun puolivälissä Harjavallan Jymyssä ja on takonut palloa myös Nakkilan Patereissa, Euran Raikussa, Lahden Salpiksessa ja Huittisissa Vampulan Urheilijoissa. Sastamalassa hänet tunnetaan Valepan toiminnanjohtajana mutta muualla esimerkiksi ammattivalmentajatutkinnon tehneenä fysioterapeuttina, tyttöjen aluejoukkueen valmentajana tai naisten liigaseuran perustajana, joka on ollut itse nostamassa sitä nelossarjasta alkaen.
Aivan kuten useimmilla myös Hanna Arve-Talvitiellä uraan liittyy sattumia. Lentopallon ammattivalmentajatutkintoa opiskellessaan urheiluhieroja ja fysioterapeutti opiskeli myös tilastointia. Tilastoja tehdessään hän solahti kuin itsestään osaksi Loimaan Hurrikaanin organisaatiota. Vuoden Hanna toimi joukkueenjohtajana ja fysioterapeuttina sekä sitten neljä vuotta seuran ensimmäisenä kokopäiväisenä toiminnanjohtajana.
Tiukimmillaan lentopallo onkin vienyt Hannaa todella lujaa jo ennen Valepan vuosia. Nainen on esimerkiksi ollut yhtä aikaa niin ykkössarjapelaaja, Raikun liigajoukkueen kakkosvalmentaja kuin seurajohtajakin. Hurjasta kokemuksesta ja organisointitaidoista huolimatta toiminnanjohtaja sanoo maan johtavan lentopalloseuran vievän nykyisin käytännössä kaiken liikenevän ajan. Valepa on tänä päivänä perin tavoitteellinen ja laaja organisaatio.
– Toimenkuvani Huittisissa on nykyisin kapea. Valepassa kenttä sen sijaan on laaja, toiminnanjohtaja kertoo ja sanoo siirtymisensä Loimaalta Sastamalaan olleen askel uralla eteenpäin. Seurana Valepa on Hurrikaania laajempi, ja Mestarien liigaan osallistuminen oli ja on Hanna Arve-Talvitielle iso asia.
Eikä kyse ole yksinomaan Mestarien liigasta. Jo ensimmäisissä Valepaan siirtymistä edeltäneissä keskusteluissa pari vuotta sitten kävi ilmi, Valepalla on selkeä halu mennä eteenpäin ja kehittää suomalaista lentopalloa. Paikallaan pysyminen ei riitä.
– Minusta se on hyvin myönteinen asia. Täällä halutaan viedä asioita oikeaan suuntaan ja tehdä töitä muutoksen puolesta. Valepassa nähdään mahdollisuuksia. Katse ei pysähdy oman laatikon laitoihin vaan yltää sen ulkopuolelle.
Hanna Arve-Talvitie näkee Valepan monella tapaa edelläkävijänä. Koko systeemin kivijalka eli junioritoiminta on hyvin organisoitu, ja kaikki toiminta on paitsi järjestelmällistä myös läpinäkyvää.
Ainut nainen ja iso vapaaehtoisorganisaatio
Hanna Arve-Talvitie on ensimmäinen nainen Valepan toiminnanjohtajana. Samalla hän on ensimmäinen nainen miesten liigaa pelaavan lentopalloseuran kokopäiväisenä toiminnanjohtajana Suomessa.
Kun asiaa kysyy Hannalta, huomaa että asiaa ei ole erityisemmin pohdittu. Hanna ei näet ole varma, onko hän lajissaan ensimmäinen vaan sanoo, että hän ei tiedä muita.
Samalla Hanna Arve-Talvitie muistuttaa, että päätoimisia toiminnanjohtajia on perin harvoissa lentopalloseuroissa. Asiat eivät useimmilla liigapaikkakunnilla ole niin hyvin kuin Sastamalassa.
Urheiluseuran toiminnanjohtajan työ ei ole laiskoja varten, mutta Hanna kehuu Valepassa toiminnanjohtajalla olevan tosi hyvä tuki niin talkoolaisilta kuin hallitukseltakin. Ilman tätä tukea toiminnanjohtajan työ olisi mahdotonta.
Mestarien liigan pelien järjestämiseksi monet talkoolaiset ottivat jopa vapaata töistään. Ilman tällaisia ihmisiä ei urheiluseuran toiminta olisi likimainkaan nykyisessä laajuudessaan mahdollista.
Samalla hän muistuttaa, että huippupelien erinomaisista järjestelyistä huolimatta lopulta seuran kannalta kaiken perusta on perusarjen sujuminen. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että halli on valmis, kun pelaajat tulevat paikalle. Laaja organisaatio on onnistunut, kun kaikki toimii hienosti alusta loppuun asti muun muassa lipunmyynnissä, salissa ja kahviossa, ja kerta kerran jälkeen.
– Talkooryhmien vastuuhenkilöt todella kantavat vastuunsa, mutta kaikki pohjautuu hyvälle yhteishengelle. Asiat sujuvat, kun kaikilla on kivaa tehdä niitä yhdessä, tänä vuonna jo 35 vuotta lentopallon parissa viihtynyt toiminnanjohtaja muistuttaa suomalaisen urheiluseuratoiminnan ytimestä.
Toiminnanjohtaja toteaa, että yksi ihminen voi vain organisoida. Käytännössä todella iso porukka toteuttaa kaiken tarvittavan. Lisäksi moni talkootyö on toiminnanjohtajan mukaan sellaista, että sitä ei riittävästi edes huomata, mikäli kaikki sujuu niin kuin ennenkin.
Talkoolaisilla on ollut keskeinen asema myös siinä, että Valepasta on tullut iso asia Sastamalassa. Hanna Arve-Talvitie sanoo, että ilman talkoolaisia seuran asema paikkakunnalla olisi toinen.
Erityisen otettu nelikymppinen toiminnanjohtaja on siitä, että seuran toiminnassa on edelleen mukana niitä, jotka uurastivat seuran puolesta jo 40 vuotta sitten. Seuran tavoite, että Valepa olisi yhteinen asia, on toiminnanjohtajan mielestä toteutunut monella tapaa.
Toiminnanjohtaja on moniosaaja
Kun Hanna Arve-Talvitieltä kysyy, mitä toiminnanjohtaja Valepassa tekee, hän kysyy takaisin, mitä toiminnanjohtaja ei tee. Kysymys on oikeutettu, kun seuraa toiminnanjohtajan arkea. Palaverien välissä hän myy lippuja peleihin ja ohjeistaa makkarantoimittajaa siitä, mihin makkarat voi jättää.
Yksi keskeisistä tehtävistä onkin seuran arjen pyörittäminen. Sen on sujuttava siinä missä talouden hallinta, yhteistyökumppanisopimusten laadinta ja niiden toteutumisen seuranta, pelaajasopimusten laadinta, ottelutapahtumien ja muiden isojen tapahtumien järjestäminen, seuran markkinointi ja eurocupien yllättävän työteliäät järjestelyt.
Ei toiminnanjohtaja toki näitä yksin tee vaan esimerkiksi yhteistyökumppanisopimuksissa todella paljon tekevät Mauri Esko ja seuran hallitus. Samoin on laita pelaajasopimusten kanssa. Niitä työstetään yhteistyössä. Ryhmä miettii ja päättää. Toteuttamisesta vastuu on usein toiminnanjohtajalla.
– Järjestely toimii Hanna Arve-Talvitien mukaan hyvin, kun hallitus on aktiivinen, sen jäsenten vastuualueet määritelty ja toiminnanjohtajan tukena on riittävästi osaajia. Tämä tarkoittaa yritysneuvottelija Mauri Eskon ohella muun muassa junioripäällikköä, liigan päävalmentajaa ja toimistosihteeriä.
Toiminnanjohtajan työ onkin perin vaihtelevaa. Tarvittaessa Hanna teettää uuden pelipaidan seuraavaksi päiväksi rikkoutuneen tilalle tai käy pelaajan perheen kanssa neuvolassa.
Arjen asiat tuovat hyvää vaihtelua paperitöihin, joita teettävät muun muassa eurocupit. Pohjoismaiden ulkopuolella byrokratia on aivan toisessa mittakaavassa: kaavakkeita riittää täytettäviksi. Lupaa on haettava erikseen esimerkiksi halleille, kullekin laitamainokselle ja kullekin yhteistyökumppanille. Lisäksi poikkeuslupia tarvitaan mitä moninaisimpiin asioihin.
Seuran uusi linjaus tekeillä
Valepa johtaa liigan runkosarjaa, kun kaksi kolmasosaa peleistä on pelattu. Tavoitteena on ilman muuta tupla eli sekä liigan että cupin voittaminen. Tähän mennessä tavoitteesta ei ole tarvinnut tinkiä.
Mestarien liigan lohkovaihe jäi tällä kaudella haaveeksi, mutta toiminnanjohtaja kiittelee CEV-cupissa edetyn jo pitkälle. Valepassa odotetaan Tuomas Sammelvuon valmentaman Kuzbass Kemerovon kohtaamista puolivälierässä. Toki sitä ennen on Kladno voitettava vielä uudestaan.
Kauden mittaan on käynyt selväksi, miten välttämätöntä on, että joukkue on laaja. Pelejä ja siten myös loukkaantumisia kertyy kauden mittaan.
Valepassa on toiminnanjohtajan mukaan edelleen halu mennä eteenpäin saavutetusta menestyksestä huolimatta.
– Seura on lähtenyt luomaan tavoitteellista linjausta kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Päätökset tehdään loppukeväästä, toiminnanjohtaja Hanna Arve-Talvitie kertoo ja toteaa olevansa ylpeä seuran toiminnasta.
