Nokian kaupungin luvut ovat perin suuria niin hyvässä kuin pahassa. Niinpä kaupunki kestää valtavat 88,5 miljoonan euron nettoinvestoinnit kolmen vuoden kuluessa. Niistä rakennusinvestointeihin kuluu 59 miljoonaa euroa ja yhteiskunnan rakentumista tukeviin lähinnä kunnallisteknisiin investointeihin 28 miljoonaa euroa.
Pelkästään kaupungin ensi vuoden nettoinvestoinnit ovat hämmästyttävät 30,6 miljoonaa euroa. Rakennuksien rakentamiseen kuluu 21 miljoonaa euroa. Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä vesihuollon rakentamiseen tarvitaan 8,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Siuron ja Linnavuoren päiväkoti toteutetaan leasing-rahoituksella.
Todella voimakas panostaminen tulevaisuuteen näkyykin paitsi rakennusten rakentamisena myös kunnallistekniikan rakentamisena. Niin tehdään, koska luovutuskuntoiset pientalotontit ovat käytännössä loppu, koska kovin moni haluaa muuttaa Nokialle ja koska sekä asuintalojen että liikerakennusten tontit käyvät erinomaisesti kaupan.
Pelkästään tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Nokian asukasluku kasvoi 300 nokialaisella. Alkuvuoden luku kertoo kaupungin tavoitteen yhden prosentin vuotuisesta kasvusta täyttyvän tänä vuonna mitä ilmeisimmin. 35000 asukkaan raja rikkouttunee vuonna 2023.
Kasvu kuitenkin on osaltaan velkaannuttamassa Nokian kaupunkia. Vahvakaan vuosikate ei riitä kattamaan kuin osan kaupungin tarvitsemista investoinneista. Seuraavien kolmen vuoden aikana kaupunki velkaantuu yhteensä 32,5 miljoonaa euroa mikä tarkoittaa lähes kuuden veroprosentin tuottoa yhtenä vuonna. Vuoden 2022 lopulla velkaa on kutakin nokialaista kohti noin 3800 euroa.
Vuosikate kertoo, paljonko tuloista jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.
Nokian poistot ovat nousemassa kolmessa vuodessa runsaasta 14 miljoonasta eurosta noin 16 miljoonaan euroon. Vuosikate on ensi vuonna 19 miljoonaa euroa.
Kouluja rakennetaan vinhasti
Pelkän kasvun aiheuttamat kulut Nokian kaupunki kestäisi kevyesti. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan on perin pahojen sisäilmaongelmien takia rakennettava kouluja toisensa perään ja saatava kiireen vilkkaa valmiiksi myös hyvinvointikeskus, johon keskittyvät niin terveydenhoito kuin sosiaalipalvelutkin.
Sivistystoimen investoinnit ovat vuoteen 2025 mennessä 70 miljoonaa euroa, ja hyvinvointikeskus maksaa parhaassakin tapauksessa vajaat 30 miljoonaa euroa. Summa on kaunis tasaluku sata miljoonaa euroa.
Ensi vuosi alkaa Emäkosken koulun rakentamisella. Emäkosken uuteen kouluun, jonka alun perin olisi pitänyt olla nyt jo valmis, kuluu ensi vuonna 8,7 miljoonaa euroa. Myllyhaan koulun uudisrakennukseen on varattu 5,8 miljoonaa euroa. Seuraavina vuosina ovat vuorossa lukio Tredun tiloihin ja yhtenäiskoulu nykyisen lukion paikalle.
Ensi vuonna rahaa tarvitaan nelisen miljoonaa hyvinvointikeskuksen rakentamisen aloittamiseen. Ensimmäisen osan kustannuksiksi on arvioitu noin 20 miljoonaa euroa. Emäkosken siltaan kaupunki käyttää kaksi miljoonaa ja puolisentoista miljoonaa Myllyhaan päiväkodin peruskorjaukseen.
Harjuniityn asuntoalueelle kunnallistekniikkaa rakennetaan yli miljoonalla eurolla. Sillä saadaan noin 70 luovutuskuntoista omakotitalotonttia. Määrä ei kuitenkaan välttämättä vastaa edes koko ensi vuoden tarvetta. Viime vuonna omakotitalotontteja luovutettiin yli sata.
Toinen miljoona ensi vuonna kuluu Kolmenkulman keskiosan valtavan yritysalueen kunnallistekniikkaan. Kolmen vuoden kuluessa pelkästään tämän yhden yritysalueen kunnallistekniikkaan käytetään yli kolme miljoonaa euroa.
Takavuosien pahat työt maksussa
Se, että kaupunki joutuu purkamaan melko uusiakin rakennuksia ja rakentamaan niiden tilalle uusia kymmenillä miljoonilla, näkyy myös taseen nopeutettuina alaskirjauksina. Kalliilla rakennuksilla ei yhtäkkiä olekaan enää arvoa, vaikka rakennuksilla on pitänyt olla käyttöikää jäljellä lukematon määrä vuosia. Esimerkiksi Emäkosken koulun uusin osa on vuodelta 2006.
Vuosina 2016–2019 kaupunki nopeutti poistoja 10,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki käytti tilojen remontoimiseen ja väistötilojen vuokriin 9,6 miljoonaa euroa. Eikä unohtaa sovi Häpesuon kaatopaikan kunnostamista lähes 25 miljoonalla eurolla. Korvausinvestoinnit ovat edessä tilanteessa, jossa tasetta on talousjohtaja Mikko Koskelan mukaan syöty muutamassa vuodessa noin 30 miljoonaa euroa.
Niinpä ei ole ihme, että kaupungin käyttömenot pidetään tiukasti kurissa. Ensi vuonna henkilötyövuosia on määrä kertyä jopa muutama vähemmän kuin tänä vuonna.
Verotulojen arvioidaan kasvavan vain kolme prosenttia. Tosin ne on budjetoitu varoen. Verotulojen hitaan kasvunkin takia kaupunki todella tarvitsee valtionapuihin odotettavissa olevat neljä lisämiljoonaa. Kaupunki odottaa saavansa valtiolta lähivuosina noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.