Aivan laillisesti autoa 0,4 promillen humalassa ajavalla eli kaksi kaljaa juoneella on selviin nähden kymmenkertainen todennäköisyys aiheuttaa kuolonkolari. Yhtä suuri riski kuolonkolarista on niillä, joilla on ikää alle 20 vuotta tai yli 80 vuotta.
Tilastojen mukaan kuolonkolarin vaaran kymmenkertaistaa myös se, että ajettavana on vuonna 2000 tai sitä ennen käyttöön otettu auto.
Sen sijaan melko suurenkin ylinopeuden merkitys on ehkä odotettua vähäisempi. Vaara kuolonkolarista kymmenkertaistuu, kun nopeutta on 105 kilometriä tunnissa kahdeksankympin alueella tai 130 kilometriä tunnissa satasen alueella.
Toisaalta vaara kuolonkolarista satakertaistuu, kun nopeutta on 130 kilometriä kahdeksankympin alueella tai 160 kilometriä tunnissa satasen alueella. Yhtä suuri vaara kuolonkolarista on, kun autoa ajaa yhden promillen humalassa.
Törkeä rattijuopumus eli vähintään 1,2 promillen humalatila peräti 900-kertaistaa vaaran joutua kuolonkolariin. Rattijuopumusrajan eli puoli promillea ylittävillä kuljettajilla vaara aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus on 40-kertainen selviin nähden.
Asenne rattijuopumukseen jakaa suomalaiset kuljettajina kahteen ryhmään. Yhdeksän kymmenestä pyrkii ajamaan ajoneuvoa vain alle 0,5 promillen humalassa. Joka kymmenes kuljettaja ei sen sijaan piittaa lainkaan lakiin säädetystä rattijuopumuksen rajasta, vaikka raja on säädetty varsin korkeaksi: jo 0,2 promillen humalatila 2,6-kertaistaa kuolonkolarin vaaran.
Kuolonkolarien vaaratekijöiden merkitystä tutki Arto Luoma Tampereen yliopistossa Onnettomuustietietoinstituutin tuella. Aineistona olivat vuosina 2005–2014 tapahtuneet kuolonkolarit, joissa osapuolena oli henkilöauto.