Sastamalassa on tehty havaintoja kaikista Suomessa elävistä suurpedoista, jopa ahmasta, vaikka kaikkia havaintoja ei ole viety Luonnonvarakeskuksen havaintokartalle. Viimeisin varmistunut havainto on yksittäisestä sudesta Hämeenkyrön ja Mouhijärven rajalta.
– Varma havainto saatiin Hämeenkyrön puolelta, jossa yksinäinen susi kierteli lehmälaumaa. Yksin susi ei kuitenkaan lehmiä lähtenyt hätyyttämään vaan jolkotteli tiehensä peltoaukealta, kertoo Mouhijärven piirin riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Urpo Pyykönen.
Pyykönen kertoo saaneensa useita näköhavaintoja kyseisestä pedosta, mutta havaintojen varmistaminen sudeksi oli vaikeata. Kuivaan maahan ei jälkiä jää tarkistettaviksi, ja usein kuvat on otettu kovin kaukaa. Aivan varmasti eläintä ei voi tunnistaa sudeksi kuin geenitestillä.
Pyykösen mukaan Mouhijärvellä ei ole susilaumaa, vaan kyse on satunnaisesta yksin kulkevasta eläimestä, joka on läpikulkumatkalla. Susi ei viihdy kauaa samoilla seuduilla vaan kulkee halutessaan jopa kymmeniä kilometrejä päivän aikana.
Karhulla ehkä pentu ja ahma asuu Karkussa
Vesunnissa on saatu riistakameran kuvaan kaksi karhua. Mahdollisesti niistä toinen on ylivuotias pentu, joka vielä liikkuu emonsa kanssa.
Ilveshavaintoja on tehty runsaasti koko Sastamalan alueella. Ilves lieneekin Sastamalan yleisin suurpeto. Sen luontaista ravintoa ovat jänikset ja rusakot, joita alueella on runsaasti.
Pyykönen kertoo kummastelleensa, miksi ilves hyökkää ihmisen päälle ja googlettaneensa aihetta. Yllättäen kävi ilmi, että ilvekset ovat hyökänneet useammin ihmisiä kohti kuin muut pedot. Mutta miksi näin on, sitä ei Googlen hakukonekaan osannut kertoa.
Yllättävin petohavainto tulee Karkusta. Siellä on varmistettu havainto ahmasta, joka on pienin Suomen suurpedoista. Tämä näätäeläin on totuttu liittämään poronhoitoalueen petokantaan, mutta siirtoistutukset ovat tuoneet tämän haaskansyöjän myös Pirkanmaalle.
– Villisioistakin on tehty muutamia havaintoja. Viime vuonna villisikakin tallentui riistakameraan, Pyykönen toteaa. Villisika eli metsäkarju ei ole varsinainen petoeläin, mutta loukkaantuneena perin vaarallinen.
Peto väistää ihmistä mutta syö lemmikin
Luonnossa samoavien ei tarvitse silti huolestua, sillä pääsääntöisesti pedot väistävät ihmistä ihmisen huomatessaan. Yleensä ihmiset pitävät sen verran ääntä liikkuessaan, että yhteentörmäyksiä sattuu varsin harvoin.
Sen sijaan lemmikkien omistajien olisi syytä harkita, päästääkö Mirriään tai Murreaan vapaaksi luontoon – etenkään jos metsän reuna on lähellä.
Tosin viime vuosien perusteella luonnossa kulkevien mirrien omistajien suurin uhka ei liene suurpeto, vaan vapaana kulkeviin eläimiin ärsyyntynyt naapuri, joka loukuttaa kissan ja toimittaa sen löytöeläinkotiin.
Suurpedoksi määritellään eläin, joka on ravintoketjun huipulla. Se ei ole minkään muun eläimen ravintoa ennen kuin kuolemansa jälkeen. Kaikki suurpetomme kuuluvat eri heimoihin. Ahma on näätäeläin, ilves kissapeto, susi koiraeläin ja karhu tietysti karhueläin.
