Valtatien riista-aitojen rakentaminen on sulkemassa yrityksille elintärkeän liittymän. Liittymän sulkeminen on ohjaamassa muun muassa keskisuuren teurastamon ympärivuorokautisen rekkaliikenteen katuverkkoon pientaloalueille ja kauppakeskuksen lävitse sekä kiertämään kahta liikenneympyrää.
Nykyisen suunnitelman mukaan Liha Hietanen Oy:n, Pirkanmaan Lihapalvelu Oy:n ja Vammalan Osamyynti Oy:n liikenne ohjattaisiin suoraan valtatiehen liittyvän Pääkkösentien sijaan valtatielle liki kolmen kilometrin mittaista kiertotietä. Nykyisen suunnitelman mukainen tielinjaus ohjaisi yritysten kaiken liikenteen jo alkamassa olevan vuoden aikana pitkin Vinkin uuden omakotitaloalueen reunaa ja pururadan vierestä Äijänkiventien alikulkuun ja Kivisenojankadun T-risteykseen.
Tästä T-risteyksestä rekat kulkisivat valtatielle joko kiertämällä Citymarketin tai kulkemalla läpi Marttilan asuntoalueen.
Mikäli kuljettaja päätyisi kääntymään vasemmalle kohti Citymarketia, veisi reitti Kivisenojankadulta Itsenäisyydentielle, Vammalantielle ja Punkalaitumentielle ennen rekan päätymistä valtatielle. Mikäli kuljettaja päätyisi kääntymään oikealle, veisi reitti Linjakadun, Narvantien ja Aarnontien kautta kaupungintalolle ja Tampereentielle.
Ääntä, hajua ja vaaraa
Liha Hietanen Oy:n toimitusjohtaja Timo Hietanen on ihmeissään sekä hänelle ja alueen muille yrittäjille yllätyksenä tulleesta valtatien liittymän sulkemisuhasta että esitetystä tulevasta tielinjauksesta. Teurastamolle kulkee eläinkuljetuksia sekä sieltä pois teurasjätettä ja ruhoja kuljettavaa raskasta liikennettä läpi vuorokauden.
Kuljetukset aiheuttavat Timo Hietasen mukaan väistämättä melu- ja hajuhaittoja, mikäli ne ohjataan asunto- ja virkistysalueille sekä läpi kauppakeskuksen. Lisäksi liittymän sulkemisen perusteena oleva liikenneturvallisuuden paraneminen valtatiellä merkinnee liikenneturvallisuuden heikkenemistä kaupungin kaduilla.
Erityisen huolissaan Timo Hietanen on Vinkistä Varilan kouluun kulkevista lapsista. Lasten ja rekkojen reitit kohtaavat vähintäänkin Äijänkiventien ja Kivisenojankadun risteyksessä, joka on monella tapaa haastava. Rekan kuljettaja on voimaton, mikäli kävelijä uteliaisuuttaan tai ajatuksissaan ajautuu esimerkiksi vetoauton ja perävaunun väliin tai mikäli kävelijä ei ymmärrä, miten paljon pitkä yhdistelmä oikaisee risteyksessä kääntyessään.
Edelleen ajoittain teuraskuljetuksia ajavan Timo Hietasen mielestä risteys on jopa niin vaarallinen, että hän kutsuu sitä ainakin nykyisellään ammattikuljettajalle asetetuksi ansaksi.
Reitti ei sovellu rekoille
Sastamalan vuoden yrittäjäksi valittu Timo Hietanen on pahoillaan myös kaavaillun tielinjauksen sopimattomuudesta puoliperävaunullisten ja täysperävaunullisten kuorma-autojen kulkureitiksi. Erityisen sopimaton se on eläinkuljetuksille, koska valtaosa kuljetuksista ajetaan ilta- ja yöaikaan.
Timo Hietasen toiselta maanomistajalta saaman karttakopion mukaan uusi valtatien suuntainen rinnakkaistie näyttäisi muun muassa tekevän terävän yli sadan asteen äkkimutkan. Lisäksi Äijänkiven alikulkua ei ole suunniteltu raskasta liikennettä varten. Siitä kertoo monikin asia.
Äijänkiveltä eli teurastamolta päin alikulkuun tultaessa katu tekee 90 asteen mutkan ja laskee runsaat viisi metriä valtatien alle noustakseen taas 50 metrin matkalla 3,5 metriä ennen T-risteystä. Nousu valtatien alta T-risteykseen on yhtä jyrkkä kuin Sarkolan mäki valtatiellä 12. Valtatiellä mäkeen ei kuitenkaan ole tarpeen pysähtyä, kuten T-risteykseen.
Yhdistelmällä on talviliukkailla vaikeata tai mahdotonta liikennöidä T-risteyksessä turvallisesti monestakin syystä. Jo pelkästään risteykseen pysähtyminen on haastavaa, koska Äijänkiventie nousee aina T-risteykseen asti. Vaarana on yhdistelmän valuminen takaisin valtatien alle tai vetoauton ja perävaunun meneminen linkkuun. Erityisen hankala tilanne on silloin, kun vetoauto on kevyt ja perävaunu raskas.
Toiseksi näkymää ei ole riittävästi. Itse asiassa ylämäestä liukkaalla Kivisenojankadulle kääntyvä yhdistelmä on sen verran hidas, että se ei välttämättä ennätä pois Kivisenojankatua kulkevien tieltä, vaikka yhdistelmän lähtiessä liikkeelle Kivisenojankadulla ei olisi näkyvillä lainkaan liikennettä.
Lisäksi Kivisenojankatu tunnetaan tienä, jolla nopeusrajoitusta ei välttämättä kunnioiteta. Kadun laaja ja pitkä kaarre antaa mahdollisuuden liu’uttaa ajoneuvon perää jopa satoja metrejä, mikäli nopeus on riittävä.
Toive liittymän säilymisestä
Yrittäjät, joiden yrityksien yhteys valtatielle ollaan katkaisemassa, toivovat liittymän säilyvän siihen asti, kun valtatielle rakennetaan keskikaide. Sitä ei tehtäne lähivuosina. Missään tapauksessa kaikkia yksityisteiden liittymiä ei olla nyt tai edes lähivuosina poistamassa.
Huomattavasti raskaan liikenteen katuverkkoon ohjaamista parempana Timo Hietanen pitäisi sellaista ratkaisua, että nykyistä liittymää muutettaisiin turvallisemmaksi.
Nykyisin ongelmana on Tampereen suunnasta tuleva rekkaliikenne, joka vasemmalle Pääkkösentielle kääntyessään hidastaa etelään suuntautuvaa liikennettä. Alamäkeenhän on vain yksi kaista. Tämä ongelma oli ratkaistavissa rakentamalla parin sadan metrin mittainen tie keskustan puolelle valtatietä. Paikalla on nyt maavalli ja sen alla vanha tiepohja.
Mikäli Tampereen suunnasta tuleva ja teurastamolle suuntaava raskas liikenne ohjautuisi tälle tielle, se ei hidastaisi muita. Lisäksi tämän uuden tien ja valtatien risteys Pääkkösentien päässä voitaisiin tehdä 90 asteen kulmaan samaan tapaan kuin on tehty esimerkiksi Tottijärvellä. Näkemäalue on niin laaja, että rekoilla ei olisi ongelmia ylittää valtatie.
Tiesuunnitelma vuodelta 2007
Valtatien aitaamissuunnitelma on toistakymmentä vuotta vanha. Tiesuunnitelma valmistui 2007 ja hyväksyttiin 2016. Lainvoimaiseksi se tuli viime vuonna.
Alikulku, jonne muun muassa teurastamon liikenne on suunniteltu ohjattavan, tehtiin tämän vuosikymmenen alkupuolella kaupungin rahoin. Kiikkalaiset muistavat alikulun ennen muuta siitä, että samaiset rahat olisi voitu käyttää Vammalan ja Kiikan välisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen.
Ely-keskus pyrkii yksiselitteisesti parantamaan valtateiden turvallisuutta poistamalla niiden liittymiä. Valtiolla ei kuitenkaan ole varaa liittymiä korvaavien alikulkujen ja ylikulkujen tekoon, joten ratkaisut jäävät usein puolinaisiksi.
Ely-keskus vetoaa yritysten tarvitseman liittymän poistamisessa alueella tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Eläinonnettomuuksien määrästä Timo Hietasella on kuitenkin toinen käsitys. Kahteenkin metsästysseuraan kuuluva Hietanen sanoo peuroja liikkuvan ennen muuta Ketolan aukealla. Sinne aitoja ei olla rakentamassa.
Aitoja pystyyn jo keväällä
Valtio saa aitojen ja valtatielle rinnakkaisten yksityisteiden rakennussuunnitelman valmiiksi talven aikana ja rakentaa keväästä alkaen riista-aitoja valtatielle 12 Vammalan ja Nokian välille. Kevään ja kesän mittaan valmistuvat aidat sijoittuvat valtatien kumminkin puolin paikkoihin, joissa on ohituskaista. Muualle riista-aitoja ei ole luvassa.
Ohituskaistoja on Vammalan ja Nokian välillä 11 kilometriä, joten aitaa rakennetaan noin 22 kilometriä. Käytännössä aitoja nousee joka kolmannelle kilometrille Vammalan ja Nokian välillä.
Riista-aitojen rakentaminen aiheuttaa mittavia yksityistiejärjestelyjä. Yksityisteitä rakennetaan 11 kilometriä. Tavoitteena on, että riista-aitaan jäisi mahdollisimman vähän aukkoja, joten useimmat yksityistiet, joilla on liittymä valtatiehen ohituskaistan kohdalla, katkaistaan ja ohjataan liittymään valtatiehen muualla.
Kaikkia yksityisteiden liittymiä ei projektipäällikkö Heikki Kosken mukaan kuitenkaan saada poistettua aidoitettavilta valtatieosuuksilta. 1,8 miljoonan euron määräraha ei riitä risteyssiltojen tai eritasoliittymien rakentamiseen. Se asettaa rajat yksityistielittymien karsimiselle.
Kaupunki käy paraikaa neuvotteluja Ely-keskuksen kanssa Pääkkösentien liittymän kohtalosta ja sen mahdollisesti korvaavista yksityistiejärjestelyistä. Timo Hietanen on lupautunut tarvittaessa urakoimaan omalla kustannuksellaan muutaman sadan metrin mittaisen tien valtatien varteen, mikäli näin turvataan Pääkkösentien liittymää käyttävien yritysten toiminta.