Kiikan omaleimainen mattomalli eli kiikkalainen sevotettu räsymatto veti Pukstaavin täyteen väkeä. Paitsi kiikkalaisia paikalla oli runsaslukuisesti muita sastamalalaisia, huittislaisia, vampulalainen, tamperelaisia ja yksi säkyläläinenkin. Kankurien opissa on juuri ollut myös kotkalainen rouva, joten sevotettu matto valloittaa jo muitakin maakuntia.
Mikä sitten tekee räsymatosta juuri kiikkalaisen sevotetun räsymaton? Ensimmäinen vaade on tarkkaan harkittu värimaailma yhdistyneenä kapeiden väriraitojen toistuvuuteen. Parhaimmillaan matto näyttää kauempaa katsottuna näyttää suorastaan akvarellimaiselta maalaukselta.
Väritysmalleja on kaksi. Häivytetyssä mallissa väri liukuu tummasta vaaleaan ja takaisin tummaan yhdessä mallikerrassa. Takaa-ajetussa mallissa väri liukuu tummasta vaaleaan yhdessä mallikerrassa. Tällöin mallikertojen välille syntyy jyrkkä raja.
Toisena vaateena on aivan omanlaisensa loimitus. Räsymatoissa käytetään usein palttinasidosta, jolloin lanka kulkee sekä kuteessa että loimessa yhden yli ja yhden ali. Tätä sidosta nähdään usein myös kori- ja tuohitöissä. Kun tavallisen maton loimessa on kaksi lankaa sentillä, niin sevotetussa loimi on osin tuplattu eli tiheä. Lankoja on kolme sentillä. Tämä vahvistettu palttinasidos tekee matosta vahvemman ja paremmin kulutusta kestävän.
Kiikkalaisen valmistaminen alkaa mallikerran suunnittelusta. Ensin kudekerät järjestetään lattialle värisuoraksi. Värisuorasta muodostuu yksi noin 30 senttimetrin mittainen mallikerta.
Matonkuteet pätkitään valmiiksi oikeaan mittaan ja solmitaan löysillä vetosolmuilla kiinni toisiinsa mallikerran mukaisessa järjestyksessä. Koko yhteen solmittu mallikerta kiedotaan sanomalehteen nyytiksi.
Nyyttejä tehdään niin monta kuin mattoon tarvitaan mallikertoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kudetta kuluu vajaa kaksi kiloa neliömetriin valmista mattoa.
Kutojalle jää kuteen keriminen sukkulalle ja solmujen avaaminen värien vaihtumiskohdissa. Kutakin kudeväriä heitetään vain pari kertaa. Näin raidat ovat kapeita eikä värien vaihtumiskohtaan muodostu selviä rajakohtia.
Kiikkalaisen tiedot tallennettu
Sastamalan seudun museo on taltioinut Aaltosen mattokutomoon liittyvää aineistoa, haastatellut kankureita Kiikan kudonta-asemalla ja dokumentoinut paikan päällä kiikkalaisen räsymaton kutomista.
Räsymatto on saanut oman Facebook-sivunkin. Lisäksi Jaatsilla järjestetään näyttely aiheen tiimoilta lokakuussa.
Museo toimii yhteistyössä Taito Satakunta ry:n kanssa. Nyt näyttää siltä, että yhteistyö sekä toimii että tuo tulosta paikallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi kaikkien iloksi.
Taitoliiton hankekoordinaattorin Anna-Mari Raunion mukaan meneillään olevan käsityöperinnon kummihankkeen tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta ja osallisuutta omasta paikallisesta kulttuuristaan.
Kummitoiminnassa etsitään paikkakunnalle tyypillistä ja merkityksellistä käsityöperinnettä. Yhdeksi tyypillisen ja merkityksellisen käsityöperinteen edustajaksi Taito Satakunta ry on valinnut juuri kiikkalaisen sevotetun räsymaton.
Paikallisia toimijoita kummitoiminnassa ovat Sastamalan kulttuuripalvelujen Päivi Mäki-Kerttula, Sastamalan seudun museon ja Jalkautuva museo -hankkeen Marja Hänninen-Tolvi ja Mari Immonen sekä Sastamalan opiston Sari Rossi-Ollila. Myös yksityiset ihmiset voivat ryhtyä käsityökummeiksi.
Netin uumenista löytää Suomen aineettoman kulttuuriperinnön wikiluettelon osoitteesta www.aineetonkulttuuriperinto.fi