Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen julkisti perjantaina veronkorotusesityksensä. Veronkorotus on ollut ennustettavissa jo jonkin aikaa. Siitä ovat viestineet myös luottamusmiehet.
Yksi luottamusmiehistä kertoi julkisessa tilaisuudessa, että verot eivät ole ainakaan laskemassa, ja toinen kertoi yksityisesti ja luottamuksella laskeneensa, miten paljon korotus hänen kukkarossaan tuntuu. Kumpikin sanoi siis hivenen peitellysti sen, mitä kaupunginjohtaja sanoi nyt suoraan.
Puolen prosenttiyksikön veronkorotus ei ole ollenkaan sama asia kuin puolen prosentin veronkorotus. Tulojen perusteella maksettava kunnallisvero nousee itse asiassa liki 2,5 prosenttia. Ihmisen bruttotuloista se toki nipistää vain puolisen prosenttia.
Korotustarve kertoo epäterveellisten koulutilojen aiheuttamien kulujen ohella siitä, että kaupungin kasvaminen ja kehittyminen on kaikkea muuta kuin ilmaista. Vaikka uusien asukkaiden maksamat verot kasvattavat kaupungin tuloja, kasvavat myös menot samalla kovaa vauhtia ainakin lyhyellä aikavälillä.
Kaupungin talouden tasapainoinen hoitaminen ei itse asiassa poikkea paljoa yrityksen talouden hoitamisesta. Sekä kaupunkia että yritystä voi ahdistaa paitsi toiminnan supistuminen myös sen liian nopea kasvaminen.
Nopeasti kasvava yritys yrittää saada omien tulojensa jatkeeksi lainarahaa. Jos se ei onnistu, voi edessä olla kassakriisi ja jopa konkurssi. Kaupungilla tätä vaaraa ei ole, koska sillä on verotusoikeus.
Liian ylös verorasitusta ei kuitenkaan voi hinata, vaikka harva paikkakunnan vaihtoa pohtiva tulee selvittäneensä tulevan asuinkuntansa veroprosentin. Tähän puolen prosentin korotukseen Nokialla on vielä varaa, mutta kovin monta vuotta peräjälkeen veroja ei voine nostaa.
Mikäli Kolmenkulman yritystontit ja Harjuniityn asuinrakennusten tontit käyvät sujuvasti kaupaksi, kaupunki selviytyneekin kunnialla niin kunnallistekniikan monien miljoonien eurojen investoinneista kuin sivistystoimen kaikkiaan kymmenien miljoonien investoinneistakin.