Olen ollut ymmärtävinäni, että osa rokotteesta kieltäytyvistä toivoo laumasuojan pelastavan rokottamattomat sen seurauksena, että riittävän monet ottavat rokotteen ja siihen kiistatta liittyvän vähäisen riskin. Toive on kuitenkin turha. Virus ja ennen muuta sen mutaatiot kiertävät keskuudessamme vielä pitkään. Rokotteetkaan eivät näet estä ensi sijassa tartuntoja vaan taudin vakavaa muotoa.
Jättämällä rokotteen ottamatta ei teekään ensi sijassa ratkaisua sen suhteen, sairastuuko tautiin vai ei vaan sen suhteen, sairastaako mahdollisesti taudin vakavan muodon vai ei. Samalla tekee toki muitakin oman ympäristönsä kannalta tärkeitä ratkaisuja: ottamalla rokotteen heti, kun sen voi saada, vähentää tartuntoja ja sairaanhoidon kuormitusta nyt ja lähikuukausina, kun kuormitus on paikoin nousemassa yli tehokkaimman erikoissairaanhoidon paikallisten voimavarojen.
Ongelmallista ei olekaan tosiasioiden valossa se, ottaako rokotuksen vai ei, vaan se, miten monta rokotusta lopulta tarvitaan pahalta taudilta välttyäkseen. Virus näet pyrkii pysyttäytymään elossa keinolla millä tahansa ja siis muuntautumaan niin, että rokotus ei estä sen leviämistä.
Jo nyt tiedämme, että meillä käytössä olevat rokotteet eivät ainakaan kaikki tarjoa kummoista suojaa Etelä-Afrikan varianttia vastaan. Tarvitaan siis väistämättä uusia rokotteita, mikäli maahamme leviää variantteja, joihin nykyiset rokotteet eivät tehoa.
Juuri tämän takia on hengenvaarallista päästää ihmisiä rajan yli ilman todella tarkkaa ja vähintään kaksinkertaista testaamista. Juuri siksi jopa rajasulun kanssa pitkään vätystelleet päättäjämme ovat vihdoin päässeet tilanteeseen, jossa on saatu aikaiseksi ainakin joltisia päätöksiä. Toki Suomen rajasuoja on edelleen kevyt moneen muuhun maahan nähden.
Samalla on hyvä kaiken aikaa hyvä olla uskomatta turhiin lupauksiin. Niihin pettyminen on raskasta.
Tampereen yliopiston rokotustutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan utopioita ovat esimerkiksi koko kansan saaminen rokotettua nopeasti ja rokotteiden tehoaminen kaikkiin viruksen variantteihin. Variantit ovat murheenamme vielä pitkään.
Lopuksi vielä hivenen toiseen asiaan. Iäkkäiden tartuntamäärä on näet lähtenyt jälleen kasvuun. Maanantaina 70 vuotta täyttäneiden tartuntamäärä kahdelta viikolta on jo yli 350. Myöskään kuolleiden määrässä ei ole merkittävää laskua. Kahden viime viikon aikana kuoli 38 ja tätä ajanjaksoa ennen kahden viikon aikana 41. Mistä siis kiikastaa?
Yksi syy lienee juuri se väärinymmärrys, että rokotus suojaa täysin tai lähes täysin tartunnoilta. Näinhän ei todellakaan ole. Kun tähän havaintoon yhdistetään se, että iäkkäällä tai muutoin hauraalla ihmisellä kuolemaan johtava korona ei välttämättä olekaan koronan vakavinta muotoa, ollaan jo lähellä todellisuutta.
Lisäksi on hengenvaarallista unohtaa se, että rokotuksen tehon muodostumiseen saattaa kulua jopa kolme viikkoa.
