Valtion ensi vuoden budjettiin kirjatut investoinnit valtatiehen 12 ja rautatiehen on hyvä suhteuttaa vertaamalla niitä tekeillä oleviin liikenneverkkoinvestointeihin. Vain niin käy ilmi, miten suurista investoinneista oikeastaan on kyse.
Kaikki valtatietä 12 Vammalan ja Nokian välillä juhannuksen jälkeen kulkeneet ovat saaneet ihmetellä työn touhua valtatien kummallakin puolella, vaikka paljon on tehty valtatieltä katsoen näkymättämissäkin. Silti kyse on vain runsaan kahden miljoonan euron investoinnista.
Budjettiin otettu Pohjanmaantien ja Ellivuoren risteysten parantaminen voi tuntua olennaisesti pienemmältä työltä. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan euroissa laskien. Rahaa tarvitaan kahden risteyksen parantamiseen 1,6 miljoonaa euroa.
Kokonaan eri kokoluokan investointi on tasoylikäytävien poistaminen lähes kokonaan Porin ja Tampereen väliseltä radalta. Näin siitä huolimatta, että investointi jakautuu koko sadan kilometrin mittaisen radan matkalle.
Ensinnäkin rataosuudesta kolmasosa on Sastamalaa ja likimain puolet joko Sastamalaa tai Nokiaa. Toiseksi Sastamalan ja Nokian alueella edullisesti poistettavat tasoylikäytävät on paljolti jo poistettu. Näillä main on pakko käyttää rahaa. Se tarkoittaa osaltaan myös työtä.
Toki tasoylikäytävien poistaminen ajoittuu monien vuosien ajalle, ja alkuun näillä main päästäneen parhaassakin tapauksessa muutamien vuosien kuluttua. Silti kyse on isosta elvytysruiskeesta tälle kulmakunnalle.
Pitkän päälle ehdottomasti tärkeintä on silti radan liikennöintikapasiteetin kasvattaminen nopeuksia lisäämällä. Juurin siihen tasoylikäytävien poistaminen antaa mahdollisuuksia. Nykyisessä tilanteessa lähijunat eivät tavarajunien täyttämälle radalle mahdu.
Mikäli lähiliikenteen junat alkaisivat kuljettaa työmatkoja tekeviä Nokian lisäksi myös Vammalasta Tampereelle, voisi Sastamalan virkamies- ja luottamusmiesjohto ristiä kätensä.
Mikäli Vammalasta pääsisi Tampereen keskustaan puolessa tunnissa ja Karkusta parissa kymmenessä minuutissa, voitaisiin naurussa suin muistella aikoja, joina kaupungissa väki väheni vähenemistään. Lisäksi sastamalalaisten on hyvä muistaa myös radan varressa sijaitsevat kasvukeskus Nokia ja Länsi-Tampere Tesomineen ja Lielahtineen.
Samalla Sastamalassa kosken pohjoispuolella voitaisiin unohtaa aika, jona kaupat hivuttautuivat joukolla kohti valtatietä. Näin siitä huolimatta, että valtatien 12 parantamista on määrä jatkaa tulevina vuosina. Valaistujen ja aidattujen taivalten on määrä kuroutua vähitellen yhteen.
Yksi asia minua kuitenkin ihmetyttää. Miksi valmisteilla olevassa Sastamalan aseman seudun asemakaavassa ei mitenkään varauduta työmatkaa tekevien pysäköinnin tuntuvaan lisääntymiseen Vammalan rautatieaseman ympäristössä? Parkkipaikka on jo nyt täpösen täynnä.
