Sastamalassa on aivan liikaa kouluja, mikäli kouluja pidetään yllä lapsien opettamista ja kasvattamista varten. Lisäksi jo nyt tiedetään, että ainakin kaksi isoa koulua on niin huonossa kunnossa, että niitä ei ainakaan kasvatusjohtaja Pekka Kareksen mukaan ole mielekästä korjata. Useat päiväkodeistakin ovat tulossa tiensä päähän. Kaikki kirjastotkaan eivät toimi niille sopivissa tiloissa.
Alkuun jo saatu ja vuoden mittaan valmistuva palveluverkkoselvitys on Sastamalan kaupungin tärkein selvitys tähän mennessä ja mitä ilmeisimmin myös pitkään tulevaisuudessa. Linjataanhan siinä ne perusteet, joilla ratkaistaan koulujen, päiväkotien, kirjastojen ja monien liikuntapaikkojen sijoittuminen vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kasvatusjohtaja korostaa, että nyt on luotava yhtenäinen näkemys vuoteen 2030 tähtäävien ratkaisujen perustaksi. Mikäli tällaista yhtenäistä näkemystä ei löydetä, on edessä kivinen tie. Vastakkainasetteluihin ajautuminen ei johda hyvään lopputulokseen. Aivan samaa voi sanoa poukkoilusta.
Tosiasiat ja rohkeat päätökset
Pekka Kares korostaa korostamasta päästyään myös toista asiaa. Päätösten on perustuttava tosiasioihin ja niihin pohjautuvaan rohkeaan realismiin. Näin on tehtävä siitä huolimatta, että syntyvyyden lasku on viime vuosina ollut karmivan nopeaa.
Viime elokuussa ensimmäisen luokan aloitti kaupungin peruskouluissa 245 oppilasta. Edellisvuonna lapsia syntyi enää 200 ja viime vuonna vain 187. Kahdeksassa vuodessa ikäluokan koko laski lähes neljäsosan. Lisäksi nykyinen kouluverkko on suurelta osin rakennettu vuosikymmenten takaisia eli huomattavan suuria lapsimääriä varten.
Nämä luvut eivät saa Pekka Kareksen mielestä johtaa epätoivoon, mutta ne korostavat maltillisen pohdinnan ja oikeiden päätösten tekemisen tärkeyttä, vaikka päätökset ovat väistämättä osin kipeitä.
– Epätoivoon ei pidä vaipua. Kaupunki on ottanut tavoitteekseen väestönkasvun ja tekee monia tärkeitä asioita sen puolesta. Varilaan rakentuu nykyajan vaateiden mukainen koulu ja Sykkeen alueelle yrityspuisto. Mouhijärvelle, jossa kasvumahdollisuuksia on eniten, rakennetaan edellytyksiä maisemakylien rakentumiselle sekä Häijään ja Uotsolan taajamien yhteen kasvamiselle.
– Kaikkien on nyt ymmärrettävä, että jokainen esimerkiksi Kiikan teollisuusalueelle tai Sykkeeseen sijoittuva yritys tai maisemakyliin muuttava perhe on kaikkien etu, kasvatusjohtaja toteaa.
Työpaikkojen määrän ja asukasluvun vahva yhteys on kiistämätön. Työpaikkoja on siis joko oltava Sastamalassa tai sitten asuntojen on sijaittava paikassa, jossa voidaan hyödyntää Tampereen seudun työpaikkoja.
Uimahallin rakentamista kasvatusjohtaja ei ota esiin, mutta kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg on moneen otteeseen korostanut sen olevan tärkeä osa – jollei peräti kolmas pyörä – kaupungin elinvoiman kasvuun vipuamisessa käytettävistä investoinneista.
Kuntotarkastukset alkoivat
Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että ensimmäiseksi selvitetään sivistystoimen pohjoisen alueen kiinteistöjen kunto. Tilakeskus aloitti tutkimukset Mouhijärven yhteiskoulussa torstaina. Myös Häijään koulun tilanne tutkitaan.
Vasta, kun kuntotarkastukset on tehty, voivat päättäjät tietää, mihin rakennuksiin on mahdollista jatkossa turvautua ja mistä on mielekästä luopua. Jo ennen palveluverkkoselvityksen valmistumista on kuitenkin Pekka Kareksen mukaan hyvin todennäköistä, että sen enempää Äetsän koulua kuin Muistolan kouluakaan ei peruskorjata.
Kummankin koulun rakennusten kunnosta on tuore selvitys. Äetsän koulun oppilaat ovat siirtymässä ensi kuussa väistötiloihin. Muistolan koulun tiivistämistä käsiteltiin puolestaan kuluvalla viikolla teknisessä lautakunnassa. Tavoitteena on saada lisäaikaa koulurakennuksille aivan samaan tapaan kuin aikanaan Varilassa. Itse perusongelmaa tiivistäminen ei kuitenkaan poista.
– Koulurakennuksen korjaaminen maksaa kuusi miljoonaa ja korjaamisen jälkeenkin tilat ovat vuosikymmenien takaisten vaateiden mukaisia. Eikö tällaisessa tilanteessa ole järkevämpää käyttää kuusi miljoonaa nykyisten vaatimusten mukaisen koulurakennuksen rakentamiseen? kasvatusjohtaja kysyy.
Hän korostaa, että lopulta rakennusten sijaintikaan ei saa olla ainoa lähtökohta, mikäli päätöksistä halutaan kaupunkilaisia mahdollisimman hyvin palvelevia. Koulujen on oltava siellä missä lapsetkin ovat. Nyt asioita katsotaan kasvatusjohtajan mielestä liian usein aivan päinvastoin.
– Tarraudutaan olemassa oleviin seiniin. Tärkeintä eivät ole seinät, vaan se mitä niiden sisällä tapahtuu. On syytä miettiä yhtenäiset perusteet sille, missä seinät ovat.
Itse asiassa juuri joidenkin koulurakennusten osoittautuminen niin huonokuntoiseksi, että niitä ei ole järkevää korjata, antaa päättäjille lähtökohdan ja mahdollisuuden muokata palveluverkkoa nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaisiksi.
Monipalvelukeskuksia ja yhtenäiskouluja
Kasvatusjohta Pekka Kares ei näe järkeä siinä, että muutaman sadan metrin välein sijaitsevat niin päiväkoti, kirjasto kuin koulukin. Hän nostaa esimerkiksi Kiikan. Tällaisiin paikkoihin on mielekästä pohtia monipalvelukeskusta, mikäli rakennuskanta on elinkaarensa lopulla tai tilaratkaisuiltaan nykyvaatimusten kanssa pahoin ristiriidassa.
Toinen kasvatusjohtajan kannattama ja monilla paikkakunnilla jo toteutettu ratkaisu on siirtyä yhtenäiskouluihin aina, kun se on mahdollista. Yhtenäiskoululla tarkoitetaan sitä, että alakoulu ja yläkoulu toimivat yhdessä.
Hän muistuttaa, että nykyinen lainsäädäntö ei jaa peruskoulua alakouluun ja yläkouluun. Itse asiassa yhä vahvasti mielissä elävä jako perustuu niinkin vanhaan päätökseen kuin vuoden 1863 kansakouluasetukseen alhaisemmasta ja ylhäisemmästä kansakoulun opetuksesta. Kansakouluja ei kuitenkaan ole ollut enää vuosikymmeniin.
Sen sijaan yhdysluokkien muodostaminen ei voi olla toimintaa ohjaava periaate tai tavoite. Yhdysluokilla tarkoitetaan luokkia, joissa on eri luokka-asteiden oppilaita yhden opettajan opetuksessa.
Ratkaisut tehdään tänä vuonna
Kaupunginvaltuusto päättää pohjoisella alueella tarvittavista ratkaisuista kesälomiin mennessä sekä keskustaa ja läntisiä alueita koskettavista ratkaisuista ennen seuraavaa vuodenvaihdetta. Ennen päätöksiä on selvitettävä paitsi päätöksien pohjaksi tarvittavat tosiasiat, kuten asukasluvun ja työpaikkojen määrän kehitys eri alueilla, myös mahdolliset palvelujen toteutusvaihtoehdot.
Valmiina on tuolloin oltava jo tekeillä oleva henkilöstösuunnitelmakin. Siinä ratkotaan muun muassa se, voiko kaupunki ottaa sivistystoimeen uusia vakituisia työntekijöitä vai onko viisainta ja oikeudenmukaisinta turvautua muutostilanteessa määräaikaisiin työsuhteisiin.
– Esitän päättäjille virkavastuulla sekä palveluverkkoselvityksen tuloksena saadut vaihtoehdot että sen, mikä tosiasioiden perusteella on paras vaihtoehto. Kaupunginvaltuusto tekee sen jälkeen kaupunginhallituksen esityksestä lopullisen päätöksen, joka demokratiassa on aina oikea päätös.
Ennen lopullista päätöksentekoa palveluverkkoa koskevista päätöksistä kuullaan niin oppilaita ja heidän vanhempiaan kuin henkilöstöäkin. Kaupunki järjestää lisäksi yleisötilaisuuksia, joihin kaikki voivat osallistua.
