Dragon Mining Oy:n rikastamon toimintaa Stormissa ollaan käsittelyssä olevan ympäristölupahakemuksen mukaan muuttamassa olennaisesti. Tällä tarkoitetaan rikastamon tuotannon kasvattamista 50 prosenttia.
Yhtiö haki jo yli viisi vuotta sitten ympäristölupaa rikastamon toiminnan muuttamiselle. Aluehallintoviraston vuonna 2014 myöntämä lupa kumoutui kuitenkin sekä hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hakemus palautui aluehallintovirastoon, joka käsittelee asian uudelleen.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt useista merkittävistä asioista lisäselvityksiä yhtiöltä ja saanut ne edellisvuoden lopulla. Seuraavaksi asia kuulutetaan ja asiassa kuullaan asianomaisia.
Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä käsitellään myös kahden ekolaisen maanomistajan korvausvaateet, jotka perustuvat heidän omistamiensa kiinteistöjen arvon vähenemiseen ja luonnonvesien käyttömahdollisuuksien estymiseen. Korvausvaateet ovat yhteensä 637000 euroa.
Hallinto-oikeuden ja korkeimman oikeuden mukaan kaivosyhtiö on nykyisenä toiminnanharjoittajana ja jätealueelle läjitetyn jätteen haltijana vastuussa siitä, että kaivannaisjätteen jätealue ei aiheuta pilaantumista. Pilaantumisen ehkäisyvastuu on siis yhtiöllä.
Tämä vastuu ei ole sidoksissa siihen, mikä yhtiö on ympäristöä pilaavan jätteen läjittänyt tai milloin se on läjitetty. Näin ollen myös Outokummun nikkelikaivoksen läjitysalueiden aiheuttama pilaantuminen on Dragon Mining Oy:n vastuulla.
Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kumosivat aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan useasta syystä. Ensinnäkin luvassa ei ollut asetettu päästörajoja vesistöpäästöille. Laki edellyttää päästörajoja. Erityisen tärkeänä pidetään päästörajoja nikkelipäästöille.
Toiseksi jo lupahakemuksessa olisi pitänyt esitellä jätevesien keräily- ja käsittelyjärjestelmä. Tämän järjestelmän on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Kolmanneksi olisi pitänyt määritellä sellainen jätevesien purkupaikka, josta päästömäärät ovat luotettavasti mitattavissa. Jätevesiin ei mittauspaikassa saa olla sekoittunut päästöjä laimentavia vesiä.
Neljänneksi hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus katsovat, että vesistön pilaantumisen estämiseksi ei ole esitetty tehokkaiksi arvioitavia toimenpiteitä sen enempää jätehuoltosuunnitelmassa kuin suotovesiselvityksessä.
Yhtiöltä pyydettiinkin lisäselvityksiä ja esityksiä vesien johtamisesta, puhdistamisesta, päästöpaikasta ja päästöraja-arvojen määrittämisestä sekä esitystä tarkkailuohjelmaksi ja mallilaskelmaan perustuvaa selvitystä pölyn leviämisestä. Lisäksi yhtiön oli täydennettävä suotovesiselvitystä niin, että yhtiö esittää tehokkaita keinoja suotovesien käsittelemiseksi ja suotovesistä aiheutuvan pilaantumisen estämiseksi.
Rikastamo sijaitsee Stormin kylän eteläpuolella, noin kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Nikkeliä on vuosien mittaan kulkeutunut muun muassa Ekojokeen ja Rautaveteen.
Pahin tapaus oli tammikuussa 2003, kun patoallas rikkoutui ja rikastamon vedet huuhtoutuivat Ekojoen jääkantta pitkin Rautaveteen. Enimmillään vettä oli joessa niin paljon, että vesi ylsi yli joen äyräiden.
Karanneen veden määräksi yhtiö määritti tuolloin 35000 kuutiota. Paikalliset ovat omissa laskelmissaan päätyneet jopa miljoonaan kuutioon.
Kaupungissa juotiin tuolloin pintavettä. Raskasmetallivedet huuhtoutuivat järveen. Vedenottamo oli vuotopaikkaan nähden alajuoksulla.
