Sastamalan veden johtokunta päätti hidastaa vesilaitoksen hintojen korotustahtia siitä, mitä liikelaitoksen johtaja esitti. Perusmaksut nousevat aiotusti 15 prosenttia mutta käyttömaksu viiden prosentin sijaan kolme prosenttia.
Hintoja on ollut pakko nostaa vesilaitoksen jatkuvasti alijäämäisten tilinpäätösten takia. Tänä vuonna vesilaitos päätynee niukasti positiiviseen tulokseen, jollei loppuvuodesta tule suuria yllätyksiä. Ensi vuodelle on luvassa tätä vuotta parempi tulos.
Positiiviset tulokset ovat kuitenkin tosiasiassa kaupungin antaman tuen ansiota. Kaupunki jättää kolmena vuonna perimättä kokonaan korvauksen peruspääomasta. Niinpä vesilaitos on johtokunnan päättämillä hinnoilla päätymässä uudestaan tappiolliseksi vuonna 2024, jollei hintoja päätetä jälleen nostaa.
Sastamalan veden johtajan Kimmo Toukoniemen mukaan hänen esityksellään pyrittiin tilanteeseen, jossa vesilaitoksen tulos olisi ollut niukasti voitollinen useita vuosia ilman uusia korotuksia. Johtokunnan päätöksenkin pohjalta on toki mahdollista elää.
Toukoniemi pitää Sastamalan veden tilannetta ainakin kaksijakoisena. Laitosten kunto on hyvä. Investoinnit on siis tehty – toisin kuin monilla muilla paikkakunnilla. Toisaalta erittäin laajan verkoston kunto on kaikkea muuta kuin kiitettävä.
Sastamalan vesi käyttää verkoston saneerauksiin noin miljoona euroa vuodessa. Tätä tahtia verkosto kyetään uusimaan kerran 200 vuodessa. Kun verkosto kestää vain 50 vuotta, olisi rahaa käytettävä saneerauksiin joka vuosi neljä miljoonaa euroa.
Sastamalan vesi teetti alan konsultilla vertailun Sastamalan kaltaisten paikkakuntien vesilaitosten taloudellisesta tehokkuudesta. Verrokeissa käytetään yhtä vähän vettä kuin Sastamalassa mutta verkosto on Sastamalan tapaan hyvin laaja. Sastamalan vesi oli vertailussa tehokkain.
Jatkossa Sastamalan vesi pyrkii lisäämään omaa vedenhankintaansa, sillä ostovesi on joko erittäin kallista tai vielä kalliimpaa. Suuria muutoksia yhtiön menoihin ei tosin näinkään saada, koska aineet ja tarvikkeet eli myös ostovesi vievät menoista yhteensä 14 prosenttia. Kaikkiaan veden hankintaan käytetään vuodessa alle 500000 euroa vuodessa.
Vesilaitos on tyypillisesti pääomavaltaista toimintaa. Poistot ja arvonalennukset ovat yli neljäsosan menoista. Henkilöstömenot ovat puolestaan vain 11 prosenttia menoista.
Toisaalta myös palvelujen ostot, joihin kuluu 45 prosenttia menoista, sisältävät nekin pääomamenoja. Huittisten puhdistamon rakentamiskulut ja arvonalenema rahastetaan laitosta käyttäviltä kunnilta.
Johtokunta ei ollut vielä valmis hyväksymään hulevesimaksun ottamista käyttöön. Asiasta on saatava ensin kaupunginvaltuuston päätös.
Vesilaitos tekee nykyisin hulevesillä tappiota noin 60000 euroa vuodessa. Kun tämä tappio saadaan nollattua, paranee vesilaitoksen tulos vastaavalla summalla.