Sastamalan kaupunginvaltuusto puhui lähes tunnin Stormin asemasta kaupungin suunnitelmissa. Paljosta puheesta huolimatta hallituksen esitys hyväksyttiin sellaisenaan ja äänestyksettä.
Stormi ei täytä paikalliskeskuksen määritelmää, mutta silti kaupunginhallitus oli yksimielisesti päättänyt määritellä Stormin paikalliskeskukseksi kaupunkirakennesuunnitelmassa. Suunnitelma tähtää vuoteen 2030.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Jokinen (sd) perusteli hallituksen kantaa sillä, suuret lautakunnat eli sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta esittivät Stormin pitämistä paikalliskeskuksena. Lisäksi Stormi on puolen tunnin päässä Tampereelta. Valtatie 12 luo mahdollisuuksia kehittää Stormia.
Saman puolueen Heikki Horila suhtautui luokitukseen hivenen toisin. Hän totesi, että kaupunkirakennesuunnitelma kertoo tulevaisuuden tahtotilasta kymmenen vuoden kuluttua. Se aika on kuitenkin pian. Määritelmän mukaan paikalliskeskuksessa on oltava paitsi julkisia palveluja myös kaupalliset peruspalvelut, joita Stormissa ei ole.
Horila muisteli aikaa, jolloin Stormin uskottiin kasvavan paikalliskeskukseksi. Lähtökohtana oli tuolloin usko voimakkaaseen väestönkasvuun. Toisin kuitenkin kävi. Väkiluku on vähentynyt eikä kaupallisia palveluja ole.
Hänen mielestään ei ole realistista odottaa, että kaupalliset palvelut palaisivat Stormiin vuoteen 2030 mennessä. Se vaatisi todella merkittävää asukasmäärän lisääntymistä, koska Roismalan risteys on lähellä ja imee kauppoja kaupungin keskustastakin. Hän kysyikin suoraan, mikä on se salainen tieto, joka kaupunginhallituksella on.
Antti Lepistö (vihr) näki asian toisin ja halusi nähdä Stormin paikalliskeskukseksi nimeämisen haasteena kaupungille. Lepistön mielestä Stormi on paljon enemmän kuin vain Stormi. Kehitettävään alueeseen kuuluvat myös Kärppälä ja Lantula. Liittipä Lepistö samaan alueeseen Karkun Salokunnankin.
Maire Villo (ps) kyseli Stormin rikastamon ja lopetetun kaivoksen ympäristöongelmista mutta jäi ilman vastausta. Villo sai tyytyä vastaukseen, että asioita olisi kysyttävä kaivosyhtiöltä, vaikka asioita on setvitty yhtiön teettämien selvitysten ja viranomaispäätösten pohjalta tässäkin lehdessä useasti. Se, että yhtiö on ilmoittanut lopettavansa toimintansa viimeistään parin vuoden kuluttua, on jäänyt monilta ilmeisesti havaitsematta.
Pirjo Vuorinen (kesk) Jokipohjasta korosti Lepistön tapaan Stormin paikalliskeskusaseman tärkeyttä. Stormilla on oltava paikalliskeskuksen arvo, jotta sen maantieteellistä asemaa voitaisiin hyödyntää tehokkaasti.
Tarmo Seppä (kesk) Suodenniemeltä halusi kuitenkin keskittyä tämän hetken todellisuuteen ja arvioi, että maaseudun vetovoima ei ole kehittynyt odotetusti. Vetovoima ei ole vahvistunut vaan heikentynyt. Samalla hän kysyi, mitä hyötyä paikalliskeskuksen asema lopulta antaa.
Pirkko Niemi (vas) halusi verrata Stormia Häijääseen. Matka Tampereelle ei ole yhtään pidempi ainakaan minuuteissa laskien. Hän esitti myös näkemyksen, että paikalliskeskuksen aseman antaminen Stormille ei vaadi kaupungilta mitään juuri nyt.
Heikki Horilan mielestä olisi syytä olla loogisia silloin, kun se on mahdollista. Joko paikalliskeskuksen kriteerejä olisi muutettava tai sitten Stormi jätettävä ilman paikalliskeskuksen asemaa. Hän muistutti, että voimavaroja on aina rajallinen määrä. Ne on osattava keskittää valittuihin paikkohin. Jotta näin voidaan tehdä, on rohjettava tehdä pakon sanelemia valintoja hyväksytyin perustein.
Horila kysyi lisäksi, olisiko kaupunkirakennesuunnitelma ja kaupungin kehittämissuuntia vahvasti ohjaava palveluverkkoselvitys pitänyt käsitellä yhdessä tai sovittaa ainakin yhteen.
Kriittinen oli myös Mikko Rauva (kok), jonka mielestä Stormin nimeäminen aikanaan paikalliskeskukseksi oli virhearvio jo tuolloin. Hänen mukaansa on todella vaikea nähdä, että Stormiin olisi saatavissa kaupallisia palveluja. Sinällään tilanne on hänen mukaansa Stormin kannalta hyvä, kun siellä on niin koulu, päiväkoti kuin kirjastokin. Lisäksi valtio panostaa valtatiehen.
Arto Satonen (kok) oli huolissaan siitä, miten valtatiehen ison rahan panostanut valtio suhtautuisi Sastamalaan, jos valtiolla pääteltäisiin kaupungin jättävän alueen kehittämättä. Sellaista viestiä ei kansanedustajan mukaan pidä lähettää.
Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) ilmoitti, että valtatien 12 kehittäminen ei toivon mukaan jää siihen, mitä on tehty ja parhaillaan tehdään. Paraikaa käydään keskusteluja esimerkiksi siitä, onko Ellivuoren risteysaluetta mahdollista parantaa.
