Vihdan teko on perin mutkikas juttu, kun kuuntelee ja katselee maailmanmestari Pentti Hakalaa. Kohtuulliseen tulokseen pääsee kuitenkin suhteellisen yksinkertaisin ohjein. Lisäksi on hyvä muistaa se yleistotuus, että tekemällä oppii.
Suodenniemen museon pihassa vihdantekoa opettanut ikaalislainen Hakala sanoo vihtaan tarvittavan 35–40 koivun oksaa. Liian lyhyitä oksat eivät saa olla, koska valmiin vihdan ihannemitta on 50–55 senttiä.
Vihtaan käytetään mieluusti nuoren, 3–4 metriä korkean koivun alaoksia. Alavassa paikassa kasvavasta koivusta oksia ei kannata ottaa. Niiden oksissa lehdet eivät pysy vaan irtoavat nopeasti.
Myös kuun vaiheella on Pentti Hakalan kokemuksen mukaan suuri merkitys vihtaa tehdessä. Vihta on tehtävä nousevan kuun aikana. Allakassa oikean ajankohdan löytää etsimällä mustan kuun ja lisäämällä viikon verran.
Almanakkaa tutkiskelemalla huomaa, että hyvä aika vihdan tekoon on alkavalla viikolla tiistaina tai keskiviikkona.
Hakalan mukaan kuunkierto vaikuttaa kasvien nestekiertoon niin, että laskevan kuun aikaan tehdyissä vihdoissa lehdet eivät pysy, vaikka oksat olisivat hiekkakuopan reunalla kasvaneesta koivusta.
Oksat saavat olla mieluusti monioksaisia. Silloin niissä on runsaasti lehtiä. Kovin madonreikäisiä ei vihtaansa kannata ottaa. Oksien alaosan tarpeettomia oksia ei riivitä käsin irti vaan ne leikataan puukolla.
Seuraavaksi on syytä pohtia oksien ladontaa. Oksat ladotaan viuhkamaiseen muotoon. Toimiva tapa on kiertää vihtaa aina puoli kierrosta ennen seuraavan oksan lisäämistä. Ainakin ulommaisten oksien lehtien on syytä olla niin, että lehden alapuoli on ulospäin, mikäli vihtansa haluaa kestävän.
Oikein toimien samaa vihtaa voi hyvinkin käyttää 5–8 kertaa.
Edellä kerrotun lisäksi merkitystä on vihdan kohtelulla. Vihdan käytön jälkeen se on syytä huuhdella kylmällä vedellä ja laittaa riippumaan pimeään tilaan.
Kun vihtaa käyttää uudestaan, sitä ei pidä missään tapauksessa laittaa kuumaan veteen tai kiukaalle, vaikka niin entisaikaan tehtiin. Lämmin vesi on vihdalle mieluisinta.
Vihta on parasta sitoa koivun vesalla. Kantovesa tai oksa ei tarkoitukseen käy.
Sidoksena käytettävää vesaa on ehdottoman tärkeätä kiertää aina ennen kiristämistä. Jollei niin tee, se katkeaa. Vesaa on syytä kiertää tasaisesti ja edetä siis kaiken aikaa. Yhdestä paikasta kiertämista vesakaan ei kestä. Kiertäminen aloitetaan latvasta päin.
Vihdalle sidotaan ensin yksi sidos. Sitten jätetään väliä reilu kämmenen mitta ja sidotaan toinen. Sidoksena käytettävää taimea ei katkaista saman mittaiseksi kuin vihdan oksia vaan se pujotetaan oksien väliin vihdan tyvestä.
Kauniin vihdan haluava suoristaa oksat ensimmäisen sidoksen jälkeen ja sitoo toisen vasta sitten.
Älä lämmitä saunaa
Pentti Hakala kertoo, että hän ei ole eläessään vielä lämmittänyt saunaa. Hän ei kehota ketään muutakaan niin tekemään. Saunan sijaan lämmitetään kiuas.
Saunan lämpötilan on hyvä olla saunomisen alkaessa noin 60 astetta. 70 astetta se ei saisi merkittävästi ylittää.
Kun saunan sijaan lämmittää kiuasta, on saunan ilma raikas. Samalla vältytään siltä, että kaikki saunan pinnat olisivat polttavan kuumia.
Pentti Hakala ei pidä sähkösaunaa lainkaan saunana vaan toteaa kyseessä olevan vastus. Kyse on ruotsalaisten bastusta. Hyvä esimerkki bastusta on vihtakurssilaisten mielestä Jasper Pääkkösen sauna Helsingissä. Siellä ei mihinkään voi koskea itseään polttamatta.
Parhaimmillaan sauna on Hakalan mukaan savusauna. Hän on käynyt sadoissa savusaunoissa ja neuvoo mieluusti sellaisen tekemisessä. Perinteiset suomalaiset savusaunatkaan eivät sellaisenaan välttämättä ole erinomaisia.
Usein ongelmana on ennen muuta liian pieni ilma-aukko. Sen pitäisi olla yhtä suuri kuin kiukaan tulipesän pinta-ala. Savu on kiukaasta ulos tullessaan tehnyt jo tehtävänsä.
Pentti Hakala kehottaa olemaan heittämättä löylyä kiukaalle. Parhaat ja pehmeimmät löylyt saa, kun vettä valuu vähän kaiken aikaa samaan kohtaan kiuasta.
Hän onkin ostanut kirpputoreilta vanhoja teräskattiloita ja porannut niihin pienen reiän. Kiertämällä reikään ruuvin saa aikaiseksi juuri haluamansa suuruisen vuodon.
