Venäjän presidentti Vladimir Putin on sodan julistamalla muuttamassa turvallisuuspoliittista tilannetta koko maailmassa. Hän haluaa uhata muuta maailmaa ydinsodalla niin voimakkaasti, että hän voi varastaa vähintäänkin merkittävimmät osat Ukrainasta ilman muun maailman puuttumista tapahtumiin nykyistä voimallisemmin.
Samalla Venäjä on lopullisesti pyrkimässä tilanteeseen, jossa sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys romutetaan mahdollisimman laajasti. Se korvataan voiman ja ennen muuta ydinaseiden uhan luomalla oikeudettomuudella. Tuollainen kaaos ja vahvimman öykkärin laki on erityisen turmiollinen Suomen kaltaisille maille, jopa osana puolustusliittoa.
Kyetäkseen saamaan omien diktatuurimaan lakiensa mukaisen oikeutuksen edellä kerrotulle Venäjä näyttää olevan julistamassa sotatilan ja osittaisen liikekannallepanon, kiristämässä sotatilan aikaista rikoslainsäädäntöä sekä järjestämässä absurdin näytelmän, jota Venäjä kutsuu kansanäänestyksiksi kansantasavalloiksi nimittämillään alueilla Ukrainassa.
Niin sanottujen kansantasavaltojen liittäminen Venäjään teatraalisen toiminnan tuloksena antaa näet Venäjän yksinvaltiaalle mahdollisuuden sanoa puolustavansa sotatoimilla Venäjää. Se oikeuttaa venäläisen ajatusmallin ja lainsäädännön mukaan ydinaseiden käytön – toisin kuin tosiasiallinen tilanne eli Venäjän hyökkäys itsenäiseen kansallisvaltioon Ukrainaan.
Ensimmäinen askel eli osittainen liikekannallepano koskenee vain tiettyjä ikäluokkia ja tiettyjä alueita sekä tuottanee arvioiden mukaan rintamille enimmillään muutamia satoja tuhansia sotilaita. Sotilaista ensimmäiset ennättänevät Ukrainaan alkuvuodesta, joten sotatilan julistaminen ei ensisijassa ole keino lisätä Venäjän sotavoimaa vaan keino uhata koko Venäjän ulkopuolista maailmaa ja yritys pelastaa nurkkaan itsensä ajanut diktaattori.
Putin on tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat itsensä valtioon samaistavan yksinvaltiaan näkökulmasta kaikki tai ei mitään. Sellainen tilanne ei ole meidän kenenkään etujemme mukainen.
