Varsin tuore yhdistys mielii toimivia kalateitä Kokemäenjoen vesistön vesivoimaloihin Nakkilan ja Harjavallan rajalle, Kokemäelle, Sastamalaan ja Nokialle niin, että kalatiet olisivat toiminnassa ensi vuosikymmenen mittaan. Mukaan hankkeeseen yhdistys hakee kuntia ja pääasialliseksi rahoittajaksi Euroopan unionia.
Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistyksen hanke on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Kun pelkästään Kokemäenjoki laskee 112 kilometrin matkalla 57,5 metriä, on joen vesivoimalaitosten putouskorkeus kaikkiaan yli 51 metriä.
Sastamalassa toimivat Äetsän voimalaitokset ja Tyrvään voimalaitos ovatkin voimalaitoksista selkeästi pienimmät. Siinä, missä Harjavallan voimalaitoksen putouskorkeus on 26,4 metriä, on putouskorkeus Äetsässä 6 metriä ja Hartolankoskella Tyrväällä 6,5 metriä. Harjavallan voimalaitos on maamme suurimpia.
Voimalaitosten kokoeroista kertovat myös erot tuotantokapasiteetissa. Harjavallan kapasiteetti on 105 megawattia, mikä on yli kolme kertaa se, mikä on Äetsän ja Tyrvään voimalaitosten kapasiteetti yhteensä. Kolsin voimalaitoksen pudotuskorkeus Kokemäellä on yhtä suuri kuin Sastamalassa toimivien vesivoimaloiden yhteensä.
Harjavallan voimalaitoksen toimiville kalateille asettamaa haastetta lähentelee Melon voimalaitoksen asettama haaste Nokianvirrassa. Yhdeksän kilometrin mittaisen Nokianvirran 20 metrin putouskorkeudesta peräti 19,7 metriä tuottaa sähköä voimalaitoksella.
Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys anoo edellisviikkoisella kirjeellään kuntia ottamaan kantaa kuntakonsortion muodostamiseen ja hankkeen siemenrahoituksen myöntämiseen yhdistykselle. Jo tänään maanantaina kantaa hankkeeseen ottaa Sastamalan kaupunki kaupunginhallituksen kokouksessaan.
Yhdistys korostaa kirjeessään kalateiden mahdollistavan elinvoimaisen kalastus- ja matkailuelinkeinon joki- ja järvialueella. Vesivoimalaitokset ja elinvoimainen kalakanta toimisivat tällöin rinnan.
Sastamalan kaupunginjohtaja esittääkin matkailu- ja tapahtumatuottaja Teresa Herrero Vidfeltin nimeämistä Sastamalan kaupungin edustajaksi ohjausryhmään ja 3000 euron avustuksen myöntämistä Vaelluskalatiet Kokemäenjokeen -hankkeelle.
Hanke selvittää tänä ja ensi vuonna, millaiset kalatalouden ja matkailuelinkeinon yritykset ovat menestyneet niissä Suomen, Ruotsin ja Norjan vesistöissä, joihin vaelluskalat pääsevät. Lisäksi hanke selvittää, millaisia toimenpiteitä Kokemäenjoen reitin vesistöalueella tarvitaan, jotta kalatalous- ja matkailuelinkeinoa voidaan kehittää. Samalla laaditaan jo alustavat ratkaisumallit vaelluskalojen nousuesteiden ohittamiseksi.
Tavoitteena on ensi vaiheessa varmistaa myös esiselvityksen rahoitus ja selvittää unionin tarjoamat rahoitusvaihtoehdot.
