Vammalantien jatke Tuomiston ympyrästä kaupungintalolle tuo liikennettä ja sen myötä melua Marttilaan ja sen ympäristöön. Kaavasuunnittelija Pinja Ahola sanoo, että ohjearvot eivät kuitenkaan melumallinnuksen mukaan ylity edes kadun varren talojen pihoilla. Lisäksi kerrostalot suojaavat aikanaan rakentuessaan melulta myös ympäristöä.
Melumallinnuksessa ei oteta huomioon aikanaan rakentuvien talojen ympärille kasvatettavaa kasvillisuutta, joka aina vähentää melua. Melua vähentävät myös rakennusten kaikki suorasta seinästä poikkeavat rakenteet, kuten parvekkeet.
Ohjearvojen mukaan aamuseitsemän ja iltakymmenen välillä melua ei saa asuntoalueella olla yli 55 desibeliä, ja yöaikaan melun on pysyttävä viisi desibeliä alempana. Sisätiloissa melua saa olla päivällä enintään 35 ja yöllä 30 desibeliä.
Nämä ohjearvot ovat yhtäläiset suurkaupungin keskustassa ja pikkukaupungin asuntoalueella, vaikka kokemus melusta ja sen häiritsevästä määrästä lienee melko erilainen Hervannassa tai Kaivopuistossa kuin Marttilassa tai maisemakylässä Mouhijärvellä.
Lisäksi on selvää, että ensin Marttilaan rakentuu katu ja vasta vähitellen vuosien ja vuosikymmenten mittaan kerrostaloja pihapuineen sen ympärille.
Kevytvätväylät pitävät talot kaukana
Pinja Ahola kertoo, että uusi valtaväylä on yleis- ja kehittämissuunnitelman mukaan kumpaankin suuntaan yksikaistainen. Kadun kummallekin puolelle rakennetaan kevyen liikenteen väylä, joten uudet talot eivät rakennu kiinni katuun.
Vammalatien jatkeen itäpuolella eli Varilan puolella tilaa rakennuksille on vähemmän kuin länsipuolella. Pinja Ahola onkin suunnitellut itäpuolen talojen massat pitkänomaisiksi ja kapeiksi. Kapeissa taloissa huoneistot ulottuvat läpi talon, joten huoneistot on mahdollista tuulettaa talon taakse jäävän pihan puolelta.
Pitkänomaiset talot suojaavat lisäksi taakseen jääviä alueita paremmin kuin pistetalot, vaikka ne eivät yhtenäistä meluvallia muodostakaan. Vammalantien jatkeen länsipuolelle on alueen kehittämissuunnitelmassa ainakin tässä vaiheessa kaavailtu pistetaloja.
Alueelle on suunniteltu myös kaksikerroksisisa rivitaloja. Rivitalojen pihojen liikennemelun kannalta pitkänomaisten talojen sijainnilla ja suunnalla on kovasti merkitystä. Merkitystä on myös autokatosten sijainnilla.
Rivitaloista osa on rakentumassa Tampereentien pohjoispuolelle. Kilpinokan sillan suuntaan johtavan kadun liikenne jäänee ainakin vuosikymmenien ajan suhteellisen vähäiseksi, koska Kilpinokan siltaa tuskin lähivuosikymmeninä rakennetaan.
Silta olisi erittäin kallis. Lisäksi viimeisin maaperätutkimus kertoo, että sillalle kaupungintalon suunnasta vievä linjaus osuu yhteen erittäin pehmeiden maamassojen kanssa. Kovaa maata on paikoin vasta 12 metrin syvyydessä.
