Koska käsitteet uutinen ja kolumni eivät ole selkeitä muille kuin enintään toimittajille, ne aiheuttavat hämmennystä. Siksi niitä on syytä avata.
Uutinen muodostuu perustyypissään faktoista, jotka toki ovat toimittajan valitsemia. Toimittajan mielipiteet eivät kuulu esimerkiksi onnettomuusuutiseen tai uutiseen valtuustoaloitteesta.
Jos ja kun perusuutisessa on mielipiteitä, ne ovat uutista varten haastateltujen ihmisten mielipiteitä. Nämä haastatellut ovat tavalla tai toisella kyseisessä asiassa asiantuntijoita.
Asiantuntija on esimerkiksi yhdyskuntatekniikan päällikkö Pasi Lähteenmäki kertoessaan vaikkapa Sylvään rakentamattoman alueen maaperästä maaperätutkimuksen perusteella tai valtuustoaloitteen tehnyt valtuutettu sen perusteella, että hän on tehnyt aloitteen.
Asiantuntija omassa asiassaan on myös aivan tavallinen ihminen, jonka läheistä näyttää hänen havaintojensa mukaan kohdellun useasti huonosti hoivakodissa. Hänen asiantuntijuuttaan toki pyritään usein kyseenalaistamaan, koska hän on vain tavallinen täysipäinen aikuinen suomalainen.
Uutisen määrittely ei valitettavasti ole aivan näin yksinkertaista, koska uutisia tehdään myös asioista, joissa toimittajan on itse tehtävä havainnot ja päätelmät. Tällaisia ovat esimerkiksi monet lyhyttä uutista pidemmät urheilu- ja kulttuurijutut.
Nämä uutiset lähestyvät selkeästi mielipidekirjoitusta. Toimittajan odotetaan kuitenkin tuntevan asiat, joista hän kirjoittaa. Hänen odotetaan myös tosissaan pyrkivän puolueettomuuteen ja siihen, että jutusta on aidosti hyötyä lukijoille.
Kun urheilu-uutisessa kerrotaan, että pelaaja pelasi hyvin tai huonosti, väite pyritään myös useimmiten perustelemaan ainakin jollakin faktalla. Vaikeampaa on perustella arviotaan taideteoksesta. Silloin on hyvä tietää esimerkiksi se, onko toimittaja asiantuntija jossain määrin vai ei.
Esimerkiksi tämän kirjoittajalla on aineopinnot eli entinen cum laude taideaineessa yliopistossa ja kokemusta lukemattomien ammattitaiteilijoiden näyttelyiden ja teatteriesitysten arvioinnista päivälehdissä. Suurta asiantuntemusta se ei tuo, mutta antaa silti perustan kertoa lukijoille asioita, jotka eivät välttämättä ilman koulutusta ja kokemusta avautuisi.
Kolumni puolestaan on kirjoittajan vakituinen mielipidepalsta, jossa hyödynnetään vankasti myös faktoja. Esimerkiksi tässä lehdessä kolumneissa kerrotaan paljonkin asioita, joita ei uutisissa ole kerrottu. Tähän ohjaa esimerkiksi se, että kolumneissa voidaan käyttää uutista laajemmin kirjallisia tyylikeinoja kuten tarinallistamista, rinnastuksia, vastakkain asetteluja, viittauksia tunnettuihin teoksiin, toistoa, ironiaa tai huumoria.
Kolumni on juttu, jossa yhdistyvät ammattimainen kirjoittaminen ja kirjoittajan ainakin jonkinmoinen tutustuminen käsiteltävään asiaan. Tässä on selkeä ero mielipidekirjoitukseen, joita tämä lehti ei julkaise. Mielipidekirjoituksen voi kirjoittaa kuka vain mistä vain.
Mielipiteet on tässä lehdessä siirretty osaksi sosiaalisen median keskustelua eli Facebookiin. Syynä on se, että tämän kirjoittaja ei halua joutua syytteeseen saati tuomituksi sitä ensimmäistäkään kertaa.
