E-urheilijoille ja yritysten kehitystoiminnalle halutaan yhteinen tila ja yhteiset tehokoneet

Jo kaksi vuotta sitten suomalaisista pojista pelasi videopelejä 68 prosenttia ja tytöistä 52 prosenttia. Pelaamisesta muodostuu pienelle osalle pelaajista ammatti.

Yritysten kehitystoiminta ja koulutuskuntayhtymä Saskysopintonsa ensi syksynä aloittavat e-urheilijat eli tietokonepelien pelaajat halutaan hyödyntämään samoja tietokoneita ja tiloja. Yrityksien osuus niiden käytössä maksutta olevien tilojen ja tehokkaiden tietokoneiden toiminta-ajasta olisi oltava suurin piirtein puolet.

Yritysten käyttämä koneaika on edellytys sille, että Saskyn hallinnoimalle Euroopan unionin rakennerahaston hankkeelle saataisiin rahoitus. Hankehakemus on parhaillaan tekeillä. Hankkeesta kiinnostuneilta yrityksiltä odotetaan yhteydenottoja Saskyyn tämän kuun aikana.

E-urheiluohjaaja Tanja Kuokkanen koulutuskuntayhtymästä kertoo e-urheilijoiden kouluttamiseen paneutuvan koulutuksen vastikään alkaneen Ruovedellä. Kyse on siellä opetushallituksen hankkeesta. Ikaalisissa alkavaan koulutukseen on juuri meneillään ilmoittautuminen. Kolmantena aloittaa Sastamalan koulutus vajaan vuoden kuluttua.

Uusi tila laitteineen saattaa tosin nopeimmillaan toteutua Sastamalassa jo ensi keväänä, mikäli hankkeeseen mukaan lähtevillä yrityksillä on tarpeita saada tehokoneet ja tila käyttöön jo ennen ensi syksyä.

Avoinna on vielä se, toteutuuko e-urheilun ja yritysten kehitystoiminnan yhteinen harjoittelu ja työtila jonkin paikallisen yrityksen omistamissa tiloissa vai koulutuskuntayhtymän tiloissa. Pienimmillään tilan on mahdollistettava noin puolen tusinan pelaajan eli yhden joukkueen yhteisharjoittelu.

Parhaiten e-urheilijoiden harjoitteluun sopisi tila, jossa tietokoneita on 10–20. Tuolloin kaksi joukkuetta voi pelata toisiaan vastaan samassa tilassa.

Fyysinen urheilu 40 prosenttia tunneista

Digitaalista kilpapelaamista ei välttämättä osata pitää hyväkuntoisten ihmisten työnä. Opetussuunnitelman tunneista 40 prosenttia on silti fyysistä urheilua. E-urheilijoita nähtäneen siis ensi syksystä alkaen tiiviisti muun muassa pururadoilla ja laduilla.

Urheilu pidetään kuitenkin kaiken aikaa sellaisena, että opiskelijat näkevät sen mielekkäänä. E-urheiluohjaaja Tanja Kuokkanen kertoo pelaajan pulssin voivan olla pitkään yli 180 lyöntiä minuutissa. Jotta keho kestäisi tällaista rasitusta päivästä ja viikosta toiseen, on pelaajan oltava erinomaisessa kunnossa.

Pelaaja saattaa pelata yhden illan aikana yhdeksän peliä. Pelien välillä syke on saatava alas ja mieli rauhoittumaan. Mikäli stressiä ei saada välillä alas, ei tulos pitkän päälle ole hyvä.

Tanja Kuokkasen mukaan koulutuksen perusasioita on myös tunteiden hallinnan oppiminen. Ihmisen otsalohkot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti, joten monien pelaajien tunneskaala on laajempi kuin iäkkäämmillä ja tunteiden hallinta hankalampaa. Henkilökohtaiseen kehittymiseen käytetään siihenkin 40 prosenttia opiskeluajasta.

Koska e-urheilu elää sponsoroinnin varassa, paneudutaan opiskelussa myös sellaisiin asioihin kuin henkilöbrändin rakentamiseen, yrittäjyyteen ja edustamiseen erilaisissa tapahtumissa. Tämä kokonaisuus muodostaa opinnoista yhden viidesosan.

Sen sijaan itse pelaamiseen käytetään koulutuksessa oppitunteja vain muutamia kuukaudessa. E-urheilijoiden harjoittelu tapahtuu vapaa-ajalla siinä, missä muidenkin vasta ammattilaiseksi tähtäävien urheilijoiden harjoittelu.

Sastamalassa toteutettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa on kehitetty yhteistyössä Helsingissä ja Porvoossa toimivan ammattioppilaitos Prakticuminkanssa.

Koulutuskuntayhtymä Saskyn e-urheiluohjaaja Tanja Kuokkanen odottaa rakennerahaston hankkeen antamista mahdollisuuksista kiinnostuneilta yrityksiltä yhteydenottoja.