Pihlajalinnan hoivakodin toiminnan osittainen keskeyttäminen on tuonut Sastamalan kaupungin esille oudossa valossa. Ensinnäkin kaupunki näyttää moneen otteeseen edustaneen ainakin yhtä paljon palveluntuottajaa eli Pihlajalinnaa kuin toiminnasta lopulta vastaavaa ja sitä valvovaa tahoa eli kaupunkia.
Tämä käy ilmi, kun tutustuu aluehallintoviraston kirjaamiin huomioihin. Kaupunki esimerkiksi katsoi aluehallintoviranomaisen 23. lokakuuta tekemän ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin jälkeen, että kaupungilla ei ole valvontavastuuta.
Kaupungin viranhaltija totesi, että valvontavastuu on yksinomaan aluehallintovirastolla. Sen takia kaupunki ei ollut halukas osallistumaan valvontaan.
Tämän perin erikoisen kannanoton seurauksena aluehallintoviranomainen opetti kaupungin virkamiehelle yksityisen sosiaalipalvelulain perusasioita. Lain mukaan kaupunki on omalla alueellaan valvontaviranomainen vähintään siinä missä aluehallintovirasto.
Kun tuota kohtaa aluehallintoviraston tekstistä lukee, ei tiedä, voiko silmiään uskoa. Kaupungissa, jossa on lukuisia yksityisiä hoiva- ja hoitokoteja, ei haluttu ymmärtää, että kaupungilla on valvontavastuu.
Ehkä tämä on yhteydessä siihen, että kaupungin tarkastusten raporttien mukaan kaikki oli ainakin aiemmin kunnossa myös Ikipihlaja Annessa. Jopa aluehallintovirasto uskoi vielä tuolloin kaupungin raportteja.
Lisäksi kaupunki katsoi 23. lokakuuta tehdyn avin tarkastuskäynnin huomioista huolimatta, että Pihlajalinna kykenisi saamaan kaikki puutteet korjattua itsenäisesti.
Aluehallintoviranomaisen ohjauksen – lue apukoulun – jälkeen kaupunki teki kuitenkin illalla 24. lokakuuta ja aamulla 25. lokakuuta ennalta ilmoittamattomat tarkastuskäynnit. Tuolloin selvisi muun muassa, että kaksi asukasta oli kaatunut 24. lokakuuta ja yksi 23. lokakuuta. Lääkehuoneen ovi repsotti entiseen tapaan avoimena, vaikka Pihlajalinnaa oli asiasta useaan kertaan painokkaasti ohjeistettu.
Sastamalan kaupunkia ja Pihlajalinnaa leväperäisemmin asiaan näyttää suhtautuneen vain osa hoivakodin henkilökunnasta. Osa henkilökunnasta on näet aluehallintoviranomaisen kirjausten mukaan ollut sitä mieltä, että hoivakodin toimintaan ei olisi pitänyt puuttua lokakuussa tapahtuneella tavalla eli yllätystarkastuksin ja viranomaisten ohjauksella.
Avin papereista selviääkin Pihlajalinnan laatujohtajan kertomana, että Ikipihlaja Annen työntekijät menevät mielellään yhdessä tauoille ja tekevät asukkaiden kanssa vain aivan välttämättömän. Asukkaan kaaduttua sairaanhoitajan koulutuksen saanut vastuuhenkilö ei ollut suostunut lähihoitajan pyynnöistä huolimatta menemään edes katsomaan asukasta.
Sastamalan kaupungin lääkäri, joka avin pyynnöstä tarkasti kaikki hoivakodin asukkaat, näyttää mitä ilmeisimmin toimineen virkavastuunsa mukaisesti. Hän on esimerkiksi todennut, että useasti kaatunut asukas olisi pitänyt lähettää jatkohoitoon jo aiemmin. Hän on myös arvioinut, että asukkaiden terveydentilan muutoksiin on reagoitu hitaasti ja että asukkaiden lääkityksiä on tarkistettava.
Erikoisemmalta sen sijaan kuulostaa aluehallintoviranomaisten kirjaama väite, että kaupungin sairaanhoitajan mukaan lääkkeitä säilytetään kaupungin hoivayksiköissä kuten Ikipihlaja Annessa. Toivottavasti kyseessä on hätävalhe, vaikka hoivakodin toimintaa tukemassa oli ollut kaupungin sairaanhoitaja.
Kolmannen kerran Sastamalan kaupunki nousee esiin silloin, kun esiin putkahtaa – jälleen kerran – Työteekki. Pihlajalinnan laatujohtaja kertoi aluehallinnon virkamiehille hankkivansa hoivakotiin työntekijöiksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevia.
Vaikka aluehallintoviranomaiset toki tyrmäsivät heti hankkeen mahdottomana, jää viranomaistekstiä lukevalle mieleen ajatus, olisiko laatujohtaja voinut ottaa asiaa esiin, jollei asiasta olisi jo keskusteltu työvoimapalvelun virkamiesten kanssa.
Jos noin tosiaan olisi ollut, olisi harkinta pettänyt joltakulta muultakin kuin laatujohtajalta.