Työtön ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan aina tekemällä ensin aktivointisuunnitelman. Mikäli aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on määritelty se, mitä kaikkea suunnitelmaan on vähintäänkin sisällytettävä.
Suunnitelmaan on tällöin sisällytettävä esimerkiksi se, mistä kuntouttava työtoiminta koostuu. Kuntouttava työtoiminta on siis kuvattava tarkasti.
Lisäksi on määriteltävä kuntouttavan työtoiminnan järjestämispaikka, toiminnan päivittäinen ja viikottainen kesto, kuntoututusjakson alkamisajankohta ja sen pituus, asiakkaalle tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut sekä ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutukset asiakkaan työllistymismahdollisuuksiin. Tuon arvion yhteydessä päätetään myös jatkotoimenpiteistä ja suunnitelmaan tehtävistä muutoksista, mikäli ne ovat tarpeen.
Jos työtön työnhakija itse haluaa, voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen laissa säädettyjä määräaikoja. Tällöin kunta ja TE-toimisto kuulevat asiakasta sekä arvioivat hakijan elämänhallinnan ja työllistymisedellytysten paranevan kuntouttavan työtoiminnan ansiosta. Arvioinnin on perustuttava asiakkaan tilanteeseen ja tarpeeseen.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut päätöksessään, että pitkään jatkunut työttömyys ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi työ- tai toimintakyvyn asettamia rajoituksia. Myöskään toimeentulotuen tai työttömyysetuuden leikkaamisen uhka ei ole lain mukainen peruste sille, että ihminen ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan.
Apulaisoikeusasiamies toteaa, että jos ihminen velvoitetaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka hänellä ei ole työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön, on työtoimintaan ohjaamisessa kyse hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesta menettelystä.
Mikäli kuntouttavan työtoiminnan asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai tehtyyn aktivointisuunnitelmaan, hänellä on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakasta on neuvottava muistutuksen teossa.
Kaupungin viranhaltijan on vastattava muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisena aikana pidetään yhdestä neljään viikkoa.
Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta eikä muistutuksen tekeminen vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.
Jokaisella kunnalla on sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa ja avustaa mahdollisen muistutuksen tai kantelun teossa.
Asiakas voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) joko vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Kantelun voi tehdä myös suoraan eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
Mikäli asiakas ei halua tehdä muistutusta tai kantelua omalla nimellään, hän voi tehdä nimettömänä vapaamuotoisen kirjallisen epäkohtailmoituksen aluehallintovirastoon.
Suunnitelman teon edellytykset
Aktivointisuunnitelma laaditaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle. Sen tavoitteena on parantaa henkilön työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaa. Aktivointisuunnitelma tehdään kuntouttavan työtoiminnan lain mukaan työ- ja elinkeinotoimiston (1), kunnan (2) ja asiakkaan (3) yhteistyönä. Suunnitelma on järjestettävien palvelujen lähtökohta.
Alle 25-vuotiaalle työttömälle on laadittava aktivointisuunnitelma, jos hänelle on laadittu työllistymissuunnitelma ja hän on saanut vähintään 180 päivältä työmarkkinatukea tai hän on ollut 500 päivää työttömyyspäivärahalla tai hänelle on tehty työnhakijan haastattelu ja hänelle on maksettu viimeisen neljän kuukauden aikana toimeentulotukea työttömyyden takia.
Aktivointisuunnitelma on laadittava 25 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolle on aiemmin tehty työllistymissuunnitelma ja joka on ollut 500 päivää työmarkkinatuella tai joka on 500 päivän työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä, tai joka on ollut viimeiset 12 kuukautta toimeentulotuella työttömyyden takia.
Sekin on määritelty, mitä aktivointisuunnitelmaan voi ja saa merkitä. Lain mukaan aktivointisuunnitelmaan merkitään koulutusta ja työuraa koskevat tiedot, arvio aiempien työvoimapalvelutoimenpiteiden vaikuttavuudesta, arvio aiempien suunnitelmien toteutumisesta ja muita toimenpiteitä ja tapahtumia, kuten esimerkiksi työtarjouksia, muita julkisia työvoimapalveluja, kuntouttava työtoiminta, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.
