Sastamalan kaupungin investoinnit ovat seuraavien viiden vuoden aikana perin suuret. Eikä virkamiesvalmistelussa kaupungin tulevien vuosien investointeihin ole sisällytetty euroakaan uimahallin rakentamiseen. Valtuustoseminaarissa kaupungin talousnäkymistä kertoneen kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin mukaan ensin tehdään hankesuunnitelma ja vasta sitten pohditaan uimahallin toteutusta.
Mielenkiintoista kuultavaa oli silti edellä todetusta huolimatta kaupunginjohtajan sanailu uimahallin omistuspohjasta. Hän pyöritteli muutamalla sanalla mahdollisuutta, jossa kaupunki ei omistaisi uimahallia suoraan vaan konserniyhtiön kautta. Tällöin uimahalli ei suoraan lisäisi kaupungin velkataakkaa, mutta toki kaupunkikonsernin. Kaupunginjohtaja Malmberg ei pidä velkojen piilottelusta konserniyhtiöihin, mutta tässä tapauksessa hän näkee mahdollisuuksia toimia toisin.
Itse asiassa ongelmallisin puoli uimahallin rakentamisessa ei lopulta olekaan investointikustannus, vaan se, miten paljon käyttökustannuksia uimahallista kaupungille tulee. Käyttökustannukset voivat taitamattomasti toimien olla likimain myllynkivi, kuten monissa suuria liikuntapaikkainvestointeja toteuttaneissa kunnissa on moneen kertaan nähty.
Juuri tämän takia on äärimmäisen tärkeää se, mihin ja millainen uimahalli rakennetaan ja miten sen yhteyteen saadaan kytkettyä erilaisia yksityisiä palveluita, jotka pitävät arvokkaana toimimista uimahallissa ja sen yhteydessä. Taitavasti toimien saattaa käydä niin, että kaupungin maksettaviksi tulevat käyttökustannukset jäävät vähiin ja yhteistyökumppaneita on tarjolla riittämiin.
Tämä kaikki saattaa olla yksinkertaisempaa ja helpompaa konserniyhtiössä kuin osana kaupungin budjettia ja päätöksentekoa. Juuri se saattaisi oikeuttaa uimahallin rakennuttamisen konserniyhtiön voimin, mikäli yhtään osaan kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin ajatuksia arvailla.
