Suomalaisten tottumukset lehtien lukemisessa ovat muuttuneet yllättävänkin nopeasti viime vuosina. Näin on, vaikka Kansallinen mediatutkimus julistaa suomalaisten edelleen lukevan enemmän painettuja lehtiä kuin verkossa julkaistavia.
Kansallisen mediatutkimuksen mukaan viikoittain joko aikakaus- tai sanomalehteä lukee painettuna 75 prosenttia ja verkkolehteä 65 prosenttia. Kansallinen mediatutkimus on printtimedian eli painettujen lehtien tilaama tutkimuskokonaisuus.
20 vuotta sitten olin painetun paikallislehden päätoimittajana Harjavallassa. Pientaloalueilla lehti meni tuolloin hyvinkin yhdeksään talouteen kymmenestä ja pahiten sosiaalisista ongelmista kärsineillä vuokrakerrostaloalueillakin joka toiseen talouteen. Likimain kaikki elämässä kiinni olleet tilasivat lehden, mikäli se suinkin oli taloudellisesti mahdollista.
Tilattavien ja painettavien lehtien kriisistä oli tuolloin puhuttu jo 20 vuotta, mutta lähes kaikkien tilattavien paikallislehtien ja niiden lukijoiden tilanne oli silti hyvä tai erinomainen. Pienissäkin painetuissa lehdissä oli iso toimitus ja toimittajat pääosin alalle pitkään kouluttautuneita.
Tarpeellinen tieto levisi tehokkaasti. Lukijat osasivat juttujen avulla arvioida päättäjiään ja näiden päätöksiä sekä suunnata asiointinsa niihin yrityksiin, jotka kulloinkin tarjosivat ilmoituksissaan mielenkiintoisia tuotteita ja palveluita kohtuulliseen hintaan.
Ensin lehtiä koetteli niin sanottu pienoislama 2000-luvun alkuvuosina. Siitä ei ollut kunnolla selvitty 2008 ja 2009, kun lehtien talous notkahti. Ilmoitustulot putosivat ja useimmissa lehdissä tuolloin jo vuosia jatkunut levikin lasku jyrkkeni. Moni lukija säästi lehtimaksuista. Sama summa ja enemmänkin kului toki puhelin- ja verkkoyhteyksien ylläpitoon.
Lehtiyhtiöissä luotiin pieniinkin paikallisiin lehtiin painetun lehden rinnalle verkkolehtiä. Itsekin olen istunut lukuisissa palavereissa, joissa lehden painetun version ja verkkoversion aikatauluja, toimituspolitiikkaa ja ansaintakeinoja on yritetty sovittaa yhteen. Yhdessäkään näistä kokouksista ei vyyhteä saatu selvitettyä.
Voisin pitää tästä vyyhdestä hyvinkin pitkiä luentoja. Oman kantani ainoasta toimivasta ratkaisusta pitkällä aikavälillä paljastaa kuitenkin tämän Puheenaiheet-lehden perustaminen. Ratkaisuna se on kuin kuuluisan Gordionin solmun avaaminen. Aleksanteri Suurihan avasi selvittämättömäksi luullun solmun sivaltamalla sen auki miekalla.
Aivan vastaavasti tehtiin päätöstä tämän lehden perustamisesta tehtäessä. Mahdottomaksi avattavaksi todettu vyyhti avattiin tunnustamalla tosiasiat ja toimimalla niiden mukaan. Niinpä tätä lehteä ei paineta lainkaan. Sen sijaan tekstin ja valokuvien ohella aletaan vähitellen tarjota elävää kuvaa ja siihen liittyvää ääntä niin jutuissa kuin ilmoituksissakin.
