101 vuotta sitten juuri itsenäistyneen suomalaisen kansan sisäinen jännite kasvoi liian suureksi. Alkoi sota, josta käytetään monia nimiä. Sunnuntaina Mouhijärvellä vietetyssä tammisunnuntain etapissa eli valkoisten vapaussodan alkamisen muistojuhlassa ei sodan nimeä tarvinnut pohtia.
Muistojuhlassa puhuivat Vapaussotien ja itsenäisyyden perinneyhdistyksen Sastamalan puheenjohtaja Matti Soini, Norjan, Tanskan ja Islannin puolustusasiamiehenä toiminut everstiluutnantti Janne Sarpoma, nuorisovaltuuston tervehdyksen tuonut Sara Uusi-Rauva ja Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto. Puheissa korostuivat historian kunnioitus ja toisten huomioon ottaminen.
Tapahtuman järjesti Vapaussotien ja itsenäisyyden perinneyhdistyksen Sastamalan osasto. Perinneyhdistys vaalii vapaussodan muistoa. Liiton tärkeimpiä tehtäviä ovat tammisunnuntain ja valkoisten voitonpäivän muistaminen sekä vapaussodan muistomerkkien ylläpitäminen.
Sastamalan 271-jäseninen osasto on Suomen suurimpia. Osaston kokoon ovat vaikuttaneet sodan tapahtumat seudulla. Vapaussotien ja itsenäisyyden perinneyhdistyksessä on suunniteltu, että se ryhtyisi hoitamaan myös veteraaniliittojen perinteen vaalimista.
Vapaussoturin perintö elää
Everstiluutnantti evp. Matti Soini on vaalinut vuosikymmeniä vapaussodan perinnettä. Hänelle vuoden 1918 tapahtumat ovat olleet aina vapaussota.
Soinin taata osallistui taisteluihin valkoisten joukoissa. Taatalta saatua oppia vapaussodasta Soini ei ole kyseenalaistanut. Sodan nimeen liittyvät myös taatalla kylässä käyneet jääkärit, jotka puhuivat aina vapaussodasta. Se teki lähtemättömän vaikutukseen pikkupoikaan.
Soinin tulkinnan mukaan sota oli vapaussota, jossa suojeluskunnat ryhtyivät toimiin Suomen vapauttamiseksi venäläisistä sotilaista. Sen jälkeen alkanut sisäinen sota oli seurausta tästä.
Vaikka Soini on sydänjuuriaan myöten vapaussodasta puhumisen kannalla, saa hänen mielestään jokainen käyttää mitä nimitystä ikinä haluaakin. Suomi on vapaa maa.
Soini korostaa vapaussota-nimityksen käytön oikeutusta kertomalla, että Tarton rauhassa 1920 solmittiin rauhansopimus Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä. Rauhansopimusta eivät solmineet punaiset ja valkoiset.
Liikaa vääryyttä sodan jälkeen
Soinille ei tuota ongelmia puhua sodan jälkeisistä tapahtumista. Hänen mukaansa maassa tapahtui liikaa vääryyttä sodan jälkeen.
Kansan yhtenäistyminen sekä demokratiaan sitoutuneen vasemmiston sopeuttaminen yhteiskuntaan onnistuivat kuitenkin hänen mielestään erinomaisesti. Soini arvostaa suuresti sosialidemokraatti Väinö Tannerin toimintaa vuoden 1918 tapahtuminen jälkeen.
– Juho Kusti Paasikivi, Rudolf Walden ja Väinö Tanner. Siinä on todellisia suurmiehiä, Soini toteaa.
Syytä tutustua kahteen kantaan
Vapaussodan muistaminen ei Soinin mukaan ole juuri muuttunut, koska se on haluttu pitää samanlaisena. Hän painottaa, että he eivät ole halunneet provosoitua tai provosoida ketään toiminnallaan, vaikka asenteet vapaussodan muistamista kohtaan ovat vaihdelleet aikojen saatossa.
Sotaan liittyvät asenteet ja ristiriidat ovat ajan kuluessa vähentyneet, mutta Soinin mukaan Mouhijärvelläkin kahtiajako elää jossain määrin edelleen, pääasiassa vanhemman väestön parissa.
Vapaussodan käyttämisen poliittisiin tarkoituksiin Soini tyrmää täysin. Hänestä on hyvän maun vastaista vääristellä vapaussotaan tai suojeluskuntiin liittyviä aiheita oman poliittisen näkemyksen pönkittämiseksi.
Ahkerana lukijana Soini kehottaa kaikkia tutustumaan molempien osapuolten näkemyksiin vuoden 1918 tapahtumista, koska siten on mahdollista päästä lähelle asioiden todellista laitaa.
Historia monelle nuorelle vierasta
Vapaussotien ja itsenäisyyden perinneyhdistyksen Sastamalan yhdistyksen jäsenistö koostuu pääasiassa yli 60-vuotiaista. Alle 40-vuotiaita on Soinin arvion mukaan joka kymmenes. Hän ei silti tyrmää nuorisoa, vaan uskoo monen nuoren olevan kiinnostunut kansakunnan historiasta.
Nuorisovaltuuston puheenvuoron juhlassa käyttänyt Sara Uusi-Rauva on osin samoilla linjoilla Soinin kanssa. Hän näkee, että erilaiset historian muistamiseen liittyvät tapahtumat ovat hyödyksi nuorille, koska ilman historian ymmärrystä yleissivistykseen jää iso aukko.
Hän kokee nuorten arvostavan edellisten sukupolvien työtä. Nuorten tietoisuus historiasta vaihtelee kuitenkin rajusti.
Matti Soini näkee nuorten vähäisen aktiivisuuden syyksi kouluopetuksen. Hänestä kouluissa käsitellään liian vähän Suomen sotahistoriaa.
Vapaussotaperinteen tulevaisuus ei jäsenten ikäjakauman perusteella vaikuta kovin valoisalta. Soini uskoo perinteen ylläpitämisen silti jatkuvan.
– Uskon, että 30 vuoden päästä Suomessa vapaussodilla tarkoitetaan kaikkia vuosina 1918–1945 käytyjä sotia, hän sanoo.
