Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa työttömän henkilön elämän ja arjen hallintaa sekä työ- ja toimintakykyä, jotta työtön voisi työllistyä. Kuntouttava työtoiminta lähtee siis asiakkaan tarpeesta kuntoutua – ei kunnan säästötarpeesta.
Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen. Tätä sakkomaksua välttääkseen jotkut kunnat osoittavat työttömiä lainvastaisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Näin näyttää toimineen myös Sastamalan kaupunki.
Aluehallintovirasto teki viime keväänä päätöksen, jossa Sastamalan todettiin ohjanneen ihmisiä lainvastaisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Kaupunki kielsi toimineensa lainvastaisesti, mutta kertoo kuitenkin korjanneensa epäkohdat. Epäkohtia, sen paremmin kuin korjaustoimia, kaupunki ei ole avannut julkisuudessa.
Kaupungin työllisyyspalvelupäällikön mukaan kaikki alihankintatöissä olleet ovat aidosti tarvinneet kuntoutusta. Hän kertoo lehdissä, että Työteekin asiakkailla on kyllä elämänhallintaongelmia. Niitä ei vain ole osattu kirjata oikein.
Ylen 11. syyskuuta julkaistun uutisen mukaan Sastamalan kuntouttavassa toiminnassa on satoja henkilöitä ja työpäiviä kertyy yli 20000 vuodessa. Onko Sastamalassa muka näin paljon ihmisiä, joilla on elämänhallintaongelmia?
Elämänhallinta tarkoittaa kykyä selvitä kiireestä, stressistä ja vastoinkäymisistä. Sen avulla elämään saa mielekkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen. Työttömyys, jos mikä, on vastoinkäyminen.
Näillä sadoilla työteekkiläisillä on omaisia, ystäviä ja naapureita, jotka näkevät tilanteen. He tietävät totuuden.
Kynnelle kykenevät muuttavat muualle luomaan parempaa elämää. Harva ihminen haluaa elää yhteisössä, jossa maahan lyötyä ei auteta vaan poljetaan entistä alemmaksi. Pitovoima on kääntynyt työntövoimaksi.
Elämänhallinnan puutteen kirjoittaminen kuntouttavan työtoiminnan syyksi on valitettavan helppoa. Vakituisessa työssä oleva virkailija katsoo helposti, että työttömyys on merkki elämänhallinnan puutteesta, mitä se ei automaattisesti ole.
– Jos työtä ei ole tarjolla, pitää ottaa vastaan työllisyyttä edistävää palvelua. Eivät kaikki tähän ole tyytyväisiä, mutta noudatamme lakia, sanoo työllisyyspalvelupäällikkö Seuran Hikipajan hengessä -artikkelissa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on todennut, että sopivien palvelujen puute ei ole syy ohjata työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan. Myöskään työttömyys tai pitkään jatkunut työmarkkinatuen maksatus ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi puutteita työ- ja toimintakyvyssä.
Pölösen ratkaisut EOAK/5424/2017 ja EOAK/274/2018 ovat luettavissa oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjassa selvitellään toiminnan käytännön toteutusta. Käsikirjan mukaan toiminnan sisältöä ei ole laissa määritelty. Oleellisinta on, että palvelu edistää asiakkaan elämänhallintaa ja työllistymistä.
Alueviestin toimittaja Minna Isotaloa lainatakseni, jos ihminen kokee kuntouttavan työtoiminnan nöyryyttäväksi tai peräti orjatyöksi, onko se enää kuntouttavaa?
Kuntouttavan työtoiminnan sisältö on suunniteltava vastaamaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä osaamista, minkä lisäksi kuntouttavalle jaksolle on asetettava selkeät ja konkreettiset tavoitteet, joiden toteutumista voidaan arvioida.
Tarkoituksena on, että henkilökohtaiseen tarpeeseen perustuvaa suunnitelmaa muutetaan sitä mukaa, kun asiakkaan toimintakyky parantuu. Päämääränä on saada henkilö takaisin avoimille työmarkkinoille ja työllistymään niin, että ansaitulla palkalla myös elää.
