Mouhijärvelle nousee toivottavasti lähivuosikymmeninä neljä maisemakylää eli noin 120 asuntoa ja ajan kanssa enemmän, mikäli valtatien 11 pohjoispuoltakin päädytään rakentamaan vuosisadan loppupuolella. Talot eivät nouse vuodessa tai kahdessa, mutta tiettyjä peruspalveluita on oltava alusta asti.
En isänä ja opettajana pidä kovin tärkeänä sitä, onko alakoulu maisemakylien naapurissa vai Häijäässä parin kilometrin päässä, kunhan koulu, jossa on hyviä opettajia riittävästi, vain on. Varhaiskasvatus säilynee joka tapauksessa Häijäässä ja Uotsolassa. Kirjastokin pitää olla, mutta Uotsolan kirjasto on hieno ja riittävän lähellä. Samaa sanoisin terveysasemasta.
Suuri osa kaupungin vastuulla olevista elintärkeistä palveluista on siis riittävän lähellä. Yksi kuitenkin uupuu. Julkista liikennettä Nokian ja Tampereen suuntaan on aivan riittämättömästi.
On hieno ajatus perustaa lähiliikenteen bussilinja Uotsolan, Häijään ja Karkun rautatieaseman välille, mutta se palvelee vain osaa niistä, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita muuttamaan maisemakyliin. Junalla on merkitystä harvalle niistä, jotka tekevät päivätyönsä Nokialla.
Sekä Nokialla että Tampereella töitä tehneenä ja joukkoliikennevälineitä vuosia käyttäneenä väitän, että junalla on merkitystä lähinnä niille, joilla työpaikka on Tampereen keskustassa tai erittäin sujuvan vaihtoyhteyden päässä rautatieasemasta.
Junalla pääsee töihin esimerkiksi keskussairaalaan, joka on valtava työnantaja. Sen sijaan Tesomalle, Kolmenkulmaan tai Lielahteen junalla ei Mouhijärveltä sujuvasti pääse. Silti juuri Länsi-Tampereella ja Nokialla työskentelevät tai asuvat ovat mitä ilmeisimmin todennäköisimpiä maisemakyliin muuttajia.
Kaipaankin kaupungilta panostusta linja-autoliikenteeseen. Työnteon ja koulunkäynnin turvaava linja tarvitaan valtatien 11 suuntaisesti – ja pian. Valtatiellä 12 sellainen jo on.
Tämä linja-autoyhteys on luotava raideliikenteestä huolimatta, mikäli maisemakylien halutaan rakentuvan juohevasti. Miljoonien eurojen investoinnit kunnallistekniikkaan jo ennen ensimmäisenkään asukkaan muuttamista maisemakyliin on viisasta ottaa käyttöön niin nopeasti kuin suinkin.
Erityisen mielekkäitä joukkoliikenteeseen tarvittavat, kunnallistekniikan hintaan nähden lopulta melko vaatimattomat panostukset ovat aikana, jona yksityisautoilun hinta mitä ilmeisimmin nousee vuosi vuoden perään muita elinkustannuksia nopeammin ja liikkuminen omalla autolla Tampereen keskustassa vaikeutuu vaikeutumistaan.
Sastamalan sisäistä joukkoliikennettä kehitetään paraikaa päät sauhuten, mutta koulukyytien ja sosiaalisin perustein tuettavien kyytien rungolle perustuva liikenneverkko ei mitenkään riitä, mikäli paikkakunnalle halutaan niitäkin, jotka tekevät työtä tai opiskelevat muualla.
Olen muutaman kerran törmännyt virkamiehen ajatukseen, että Mouhijärvellä tai Suodenniemellä asuvat jotenkin itsestään selvästi käyttäisivät Vammalan palveluja. Näin ajattelevia kehotan laajentamaan tuttavapiiriään Sastamalan pohjoisosissa. Kovin monelle alueen asukkaista lähes ainut asiointi- ja pendelöintisuunta on etelän sijaan itä. Jopa pohjoinen (Kankaanpää, Ikaalinen ja Hämeenkyrö) on melkoiselle osalle asukkaista etelää tutumpi suunta.
Sitä tosiasiaa on vaikeata muuttaa, vaikka Sykkeen teollisuuspuiston kehittämisessä onnistuttaisiin yli kaikkien odotusten. Pendelöidäänhän ja asioidaanhan Vammalastakin melkoisesti Tampereen suunnalla. Tosiasiat on siis tunnustettava. Niin on tehtävä viimeistään nyt, jollei asiaa ajateltu loppuun asti ennen päätöstä kehittää kaupunkia ennen muuta Mouhijärven alueella.
