Nokian kaupungin talousjohtajan Mikko Koskelan mukaan kaupungilla ei ole erityisiä syitä nostaa veroja. Vallitseva taloustilanne ei sitä edellytä. Hän toteaa kaupunginhallitukselle lisäksi, että kunnallisveroa on korotettu viime vuosina useasti. Koskelan mielestä veronkorotusta on harkittava tarkkaan myös kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta. Kaupungin taloutta olisikin syytä tasapainottaa tarvittaessa muin keinoin.
Koskela kertaa mennyttä ja toteaa kaupungin tilinpäätöksen olleen kuusi kertaa perättäin negatiivinen. Tase ehti jo pudota niukasti negatiiviseksi. Konsernitase sentään säilyi kolmisen miljoonaa euroa positiivisena.
Pohjakosketuksen jälkeen viime vuoden tulos oli 14 miljoonaa euroa positiivinen. Tähän päädyttiin kaupungin sopeutustoimenpiteiden ja koronakustannusten kattamiseen tarkoitettujen valtionosuuksien ansiosta. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuskin paikkasi tilannetta.
Tämän vuoden tulosennuste on 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos voi kuitenkin toteutua tätä parempana valtion koronakustannusten kattamiseen tarkoitettamien valtionosuuksien ansiosta.
Ensi vuoden budjettia on valmisteltu siltä perusteelta, että kolmen lähivuoden tulokset olisivat maltillisen ylijäämäisiä. Kuntaliiton verotuloennusteen mukaan verotulojen ennustetaan kasvavan vain 1,1 prosenttia. Nokian kunnallisverot ovat kasvaneet vuosina 2015–2020 keskimäärin 2,9 prosenttia.
Vuosien 2022–2024 valmisteilla oleva investointiohjelma näyttää kasvavan vuosien 2021–2023 ohjelmaa suuremmaksi. Merkittävät kiinteistöjen korvausinvestoinnit rasittavat kaupungin tuloslaskelmaa poistoina. Lisäksi kaupunki on investoimassa kasvuun ja kehitykseen tavanomaisessa määrin.
Nokian kaupungin tuloveroprosentti oli vuosina 2003–2008 18 prosenttia, vuonna 2009 19 prosenttia, vuosina 2010–2016 19,75 prosenttia, vuonna 2017 20, vuonna 2018 20,50 ja vuonna 2020 21. Yhden lisätuloveroprosentin tuotto on noin 6 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus pohtii ensi vuoden kunnallisveroja maanantaina talousjohtajan alustuksen pohjalta.
